Raket 120 sylinteri merkinnät!

[jarkko]

Millä kaikilla kirjaimilla raksun sylintereitä on ja mitä ne merkkaa? meinaan mikä on hyvä?

[Slowfly]

Eiks noi voisi laittaa jakoon ihan tänne julkisestikin? Vai aletaanko taas hautoa 85:sten kaltaisia kultamunia... Joitakin vuosia sitten, kun R120 vielä jaksoi kiinnostaa ja oli jarru käytettävissä, löytyi eri valumerkinnällä olevista (ja koneen osia ristiin sekoittamalla) eroja myllyistä. Huipputeho vaihteli kohtuullisen vähän, mutta vääntökäyrä enemmän. Muistaakseni S taisi olla paras jota testattiin (vaatimaton otos 3 eri valumerkintäistä pyttyä käytettävissä).

Harmi kun dataa noista ei ole enää tallessa, niin olisi voinut laittaa kaikille nähtäväksi.

[Slowfly]

Mielenkiitoista! Eipä ole tullut mieleen, että noita R120 mosia OIKEASTI hierotaan noin paljon. Meillä oli pöydällä kolme mottia ja männistä ei tullut edes mieleen mitata muuta kuin puristuskorkeutta ja helmaa... ai niin, punnittiin kyllä kirjevaa'alla.

[vtuonone]

aukkojen koossa

H-pytyssä ainakin imuaukko ihan silmin nähden erilainen.
Pitääpä käyttää tönäriä ja mitata tuokin aikansa kuluksi.

PS:Ainakin tuossa meidän H:ssa huuteluasteissa ihan älytön ero eli puolten kesken. Liekkö yksilö vai ominaisuus.

[vtuonone]

Itse löysin imuajoituksessa L-pytystä eroa W-pyttyyn n.2 astetta.(L-pytyssä pidempi imu).

Mitenkäs pako ja huuhtelut? Paljonko min/max erot noissa.

Viimeismmissä mosissa (ja männissä. Korkeus muuttunut)

Joku muistaakseni kertoi, että männän tapin paikka kanssa ois eläväistä sorttia. Pitääkö huhu paikkaansa?
Löytääköhän kohta enää toleranssien alapään mäntiä helposti S ainakin htt:n mukaan tykkää männästä, jonka koko lähempänä 51,3 kuin uusimman Homologation sheet:n maksimia 51,6

2011 "Homologation Sheet" kertoo mäännän tolereransseiksi 51,5 +/- 0,1
http://xonsport.fi/files/raket120-mitta-2011-w1.pdf

Vanhassa määrityksissä samat näyttää olleen 51,4 +/- 0,1
http://xonsport.fi/files/luokitustodistus_2_XON_10_29_07_2010.pdf

Voi nimittäin oikeasti tik tak:ssa alkaa jo näkyä, jos pistää noinkin paljon erikokoista mäntää sisään.

[Jani Malin]

Ennen kuin alatte metsästään kissojen ja koirien ja muidenkin kanssa noita 51.30 (ja mielellään vielä vaikka alle kunhan kukaan ei vaan huomais) mäntiä niin kannattaa ehkä huomioida että ainakin Xon cup:n ja Keimola FK:n osalta on keskusteltu sääntöjen tarkentamisesta ton männän suhteen ensi kaudelle. Se kun nyt niin kaikkia tuntuu kiinnostavan ja tulkintoja tuntuu olevan vähän turhan monia.

Kannattaa siis varmaan ootella että ensi kauden säännöt on julkistettu kun ostaa 100 mäntää tutkattavaksi. Ties vaikka tulisi järkevä männän alamitta jonka jopa itse saisi siihen tuunata jos kovasti viilaaminen kiinnostaa.

Toisaalta, itse sekä ala- että täys- mittaisia mäntiä eestaas kokeilleena; niin ei sillä oo kettuakaan väliä ees kympällä siinä männässä. Kyllä se vauhti muualta löytyy... Kyllä ne välineet pitää olla kunnossa, rikki ei saa olla mitään, mutta sen jälkeen se vauhti pitää löytyä siitä ratin ja penkin välistä. Ei kait tässä koko hommassa muuten mitään järkee ois vaan voitas ajaa jotain kiihdytyskisoja.

[olpe78]

Tää topici pitäs välittömästi siirtää Tekniikka osioon.

Aloittelijat ja harrastajat voi vähä säikähtää tällasista jutuista ja joku saattaa unohtaa, että pitää sitä osata ajaakin, että pärjää!

[jahnu]

Toi kymppä männässä ei ole läheskään yhtä kiinnostava kuin sytkä. Ennakoissa on ollut eroo välillä1,8-2,8 vakio kiilalla. Ja kun mitään ei sais tehdä niin kumpikahan kulkee

[epä]

Asian vierestä.
Eli ajotaidosta.

Tiedän yhden Yammu kuskin,
jolla on viimeiset 5 vuotta ollut sama 1s kone, samoissa asteissa, sytällä ja palotilalla.
Samoilla rattaillakin (10/76-78) on ajettu nämä kaikki vuodet. (Pori 10/76-78).
Mutkien alakierrokset ovat nousseet noin 2 000 rpm järjestään per mutka,
joissakin mutkissa jopa enenmänkin.
Ajat ovat parantuneet 56.5s >>> 51.xx lukemiin, siis 4-5 sekkaa.
Tavoitteena on nipistää vielä ainakin 1/2 sekkaa, Ja se otetaan KUSKISTA, EI koneesta.

Pointtini on, että:
-ensin ratkaisee ajotaito (vaikuttaa mutkanopeuksiin)
-sitten rungon säädöt (tarvitaan joko hyvä kuski tai mekaanikko)
-Kone näkyy samantaitoisten kuskien välillä erottavana tekijänä.
 ja häiriönä kun takana olevalla on vielä opeteltavaa ohittamisessa.

Isot pojat sanovat, että vaikeinta, muttei mahdotonta, on hitaammalla autolla ohittaminen.

Esa

Ps. Kyllä minäkin dynotan ja kuski ajaa koneet radalla loppusäätöihin. Mutta Mutta....
Meidän 10stä jammun koneesta 5 on kympän sisällä, 9 2 kympän sisällä ja 1 on sellainen mielenkiintoinen.

[vtuonone]

Toi kymppä männässä ei ole läheskään yhtä kiinnostava kuin sytkä. Ennakoissa on ollut eroo välillä1,8-2,8 vakio kiilalla. Ja kun mitään ei sais tehdä niin kumpikahan kulkee

OB:ssa saa kiilalle näyttää viilaa, jos siitä ahistaa.
Eräs noista meidän koneista on tullut eteläisestä osasta suomenmaata ja siinnä oli vakiokiila, mutta sytkä oli saatu halutulle paikalle.
("sattunut" löytymään sopivasti kuluneet ruuvit sytkää paikallaan pitämään)
 

[vtuonone]

Tässä pari tekstiä säikyttelyksi tai sitten tulkinnan avuksi.

Ihan peruskuva miten ne kaasut oikein virtailee koneessa
http://www.southernskies.net/page_info/runningtwostrokeengine.html

squish
http://www.muller.net/mullermachine/docs/squish1.html

blowdown
http://www.muller.net/mullermachine/docs/blowdown.html

ja suomeksi proffa nimimerkki kertonut asteista
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2410952

Ja perus 2-tahdin "virtys" opaita pari vielä
2-Stroke-Performance-Handbook-by-a-Graham-Bell (http://www.mediafire.com/?u6whu4v0557vd5o)
http://www.kolumbus.fi/ic/pdf/2tviritys.pdf
http://www.macdizzy.com/cyl_primer.htm
http://www.2strokeengine.net/gordonjennings/twostroketunershandbook.php

[Kimi]

Jeps,

Proffa kävi vasta 2006 ihan alkuvuodesta Jyskyn yliopiston virtaustekniikan labrassa hakemassa tarkempaa oppia.
Kuulemma käytti tietokoneaikaa Yamahan simulointiin noin 120.000 euron edestä, tosin ei tarvinnut maksaa mitään, kun
käytti vapaata oppilaille tarkoitettua kapasiteettia.
Mutta kyllä toi teksti aika pitkälle  näyttää  pitävän paikkansa, pitää muistaa että Yamahan uusi luokitus tuli vasta kaudelle 2006.
Aina kun näitä vatuloidaan, niin sääntöihin tulee täydennyksiä, ja homma monimutkaistuu.

Proffan suomi24:ssa arvokkain teksti alla lihavoituna, ja huom, jo vuonna 2005.
Tästä keskustelusta puuttuu vielä putki, kaasaari, kampikammio sytytys,palotila, kansi,runko,
renkaat ja ennenkaikkea kuski joka sitä hauskaa on kisoissa pitämässä hyvien kilpakavereiden kanssa.

Tämä kirja on ihan ykkönen, olen keskustellut ko kirjoittajan kanssa ja sain paljon käyttökelposta nahkakantiseen, niin elämästä kuin tekniikasta.
Gordon kuoli isoon ässään noin vuosi sitten, R.I.P.
http://www.prme.nl/download/engine-0.pdf

[Kimi]

Moi,
Luin tämän läpi, ja siinä on paljon virheitä, kirjoitettu varmaan joskus 60 luvun loppupuolella.

http://www.kolumbus.fi/ic/pdf/2tviritys.pdf

[vtuonone]

Mopon virittäjien keskuudessa aapisena toimii Tiittanen Motocross Mekaanikon Käsikirja.

Isot pojat sanovat, että vaikeinta, muttei mahdotonta, on hitaammalla autolla ohittaminen.

PS:Ainakin omalta osalta näiden mottien sielun elämään tutustuminen on yhtälailla osa harrastusta.
Se, että ymmärrys asiassa kasvaa ja ehkä jopa vaikuttaa radalla on jollain tasolla palkitsevaa myös.

Tiedän nimittäin tiimejä, joilla alussa värkit on kulkenut, mutta kun niihin TULEE kränää ja kukaan ei uskalla/halua mottiin tai kaasariin koskea
->vauhti häviää ja vaikka kuinka on rattimiehiä olleet niin ei kaikkea onnistu paikkaamaan ranteella->kiinnostus loppuu

[awi]

Karstan poisto suoritetaan useimmiten rapsuttamalla esim. mattopuukon terällä ja hiomalla, vesihiomapaperilla tai hiomatyynyllä. Myös lasikuulapuhallusta käytetään. Olenkin kiinnostunut menetelmästä, joka ei poista yhtään alkuperäistä ainetta kohteesta, mutta silti poistaa karstan. Raketin 120cc mäntäähän käytetään suhteellisen pitkään ja sille tehdään useita karstan poistoja varsinkin, jos ja kun ajetaan Castor pohjaisilla öljyillä.

Soodapuhallusta voisi kokeilla.

Mitäs konkreettista hyötyä muuten männän ja kannen putsauksesta oikeastaan on? Saahan puhtailla palikoilla vähän sylinteria alemmaksi, mutta onko tuo R120:ssä eduksi? Käsittääkseni sen tekee, tietämättömyyttäänkö sitten, palotilan minimoinnin puristussuhteen nostamiseksi. Joku "laittaja" on lisäksi joskus ohjeistanut, että vakiotiivisteellä tulisi paremmat ajoitukset joten siitä ei kannata ohentaa.

[vtuonone]

Tuossa se mysteeri piileekin.
Eli eri mäntä&syliteri parilla saa samalla palotilalla eri asteet ja tosiaan puhutaan selvistä eroista.
Sami näyttää kirjanneen nuo mittaamansa toleranssit tuonne.

0.2mm taitaa olla 1.1 astetta ja, jos imujen erot on 4.5 asteen luokkaa...
Eli toiset on "hyvissä" asteissa minimi palotilalla toisissa pitää nostaa, joka tieten ei ole niin kiva juttu.
Tällöin tiukemmaksi karstottaminen "parantaa" tilannetta.
Paksummalla tiivisteellä imut laskee, mutta pako/huutelu nousee.
Esim yhdessä meidän mosassa pakko pitää isompaa palotilaa muutoin huuhtelut ei avaudu kokonaan.

Huuhtelukanavien muoto/puhtaus jne. vaikuttaa kanssa oleellisesti mosan toimivuuteen.
Liekkö kukaan sitten ollut niin innostunut, että ois noita mosia virtauspenkissä testannut.

PS:Tuossa muuten ei ole mitattu männän tilavuutta, jos paino ei korreloi suoraan.(Lineekö kautta R120 historian tehty samasta moskasta)
Nimittäin eikös tuo kampikammioon muodostuvan paine riipuu myös tuosta. Samoin sylinterin korkeus vaikuttaa tuohon myös.
Raksun kampikammio kai ei ole ihan optimikokoinen.

PS2:Lisäksi ne asteet ei vielä kesää tee menovesi pitää saada syttymään oikeaan aikaan.
PS3:Pakoputken pitää olla koneelle oikeen mittainen
PS4:ja kaasari säädöissään, jos oikein hipistellään ihan kelin mukaan

[vtuonone]

Soodapuhallusta voisi kokeilla.

Tuollainen laiteistohan jokaiselta varmaan löytyykin kaapin perältä mattopuukon vierestä

[awi]

Tuollainen laiteistohan jokaiselta varmaan löytyykin kaapin perältä mattopuukon vierestä

Jaa sulta ei löydy?   Kyllähän noita puhaltajia on siinä missä lasikuulaajiakin, jos sattuu kohdalle sattumaan. Perhepiiristäkin itseasiassa, jos joku haluaa lähettää mäntiä putsattavaksi. Sylinteritkin saattaisi onnistua. Yhden ja kahden takia ei varmaan kannata vaivautua virittelemään vehkeitä tulille, muutenkin ovat tarkoitettu vähän isompia osia varten.

Eli toiset on "hyvissä" asteissa minimi palotilalla toisissa pitää nostaa, joka tieten ei ole niin kiva juttu.

Josta päästään olennaisiin kysymyksiin; mitkä ne "hyvät asteet" on ja kumpaa totella, pipettiä vai astemittaria?

[Jartsa]

Pointtina tämän hetkisessä keskustelussa on lähinnä se, että tuleeko hylkyjä, jos männässä ei näy "orkkis" jälkiä, vaikka mitta olis ok. Itse pidän tuota mittaa tärkeämpänä. Vanhoja mittauksia kun selailin, niin en oikeastaan ymmärrä miksi hössötetään siitä jos joku käyttää mahdollisesti tuota valmistustoleranssia hyväkseen.... sen verran isoja heittoja löytyy jo itse tuotteesta, ettei kannata sortua näpertelyyn.(No, näperrelty on täälläkin..).   Nykytekniikalla kun noita jälkiä pystyy "kopioimaan" ihan millaisia haluat ja ihan liian helposti. On hyvä myös muistaa, että osa porukoista huoltaa itse moottorinsa.(poistaa karstaa ja vaihtaa männänrenkaat)

Sikälimikäli tässä nyt tarkoitetaan "orkkisjäljillä" jotakin mahdollisesti helmoissa olevia skriipun-skraapuja, niin ohessa asiaan liittyen muutama mielenkiintoinen kommentti ( suorat lainaukset ) erään ruottalaisen motoripajan johtoportaalta tämän kesän lopulta :

"I have compared several pistons that we have in stock and they show more or less marks depending on how close you look. most of them needs a magnifying glass to see them but on some the marks are more visable."

"Some have more visable marks from the factory grinding then other. This have no effect whatsoever just as long as the lenght is correct.
Just meassure the piston and see if they have the correct leght."

"The piston is made for a machine to cut stone and steel with. It's not an instrument for sergery. Industrial tolerances for these parts are not meant to be checked by lupp."

[spetz]

Loistava ruotsinnos 

[vtuonone]

Milläs nyt sitten siirretään männäntappi speksien mukaiseen paikkaan? 

[Jartsa]

Milläs nyt sitten siirretään männäntappi speksien mukaiseen paikkaan? 

...ajamalla ? 

[Slowfly]

Tähän mittavellomiseen en ota sen kummempaa kantaa kuin että jos mitat täyttyy, niin antaa mennä vaan.

Kuitenkin tässä on oikeasti yksi huomioitava asia: paska kone on paska kone, ellei sitä käytetä "mosamiehellä". Kun tuli noita _yritettyä_ räpeltää oikein dynon kanssa, niin huonoimmasta tehtaan jäljiltä olevasta koneesta jarrutettiin yli heppa vähemmän kuin parhaasta laitetusta koneesta. Vedot olivat vielä noin puolen tunnin sisällä, joten kovin paljoa ei ympäristöolosuhteetaakn vaikuttaneet.

[vtuonone]

Tähän mittavellomiseen en ota sen kummempaa kantaa kuin että jos mitat täyttyy, niin antaa mennä vaan.

Tämä on nyt se mielenkiintoinen juttu...
Nimittäin uudessa mosan määrityksessa toleranssit männälle poikkeaa vanhoista.
Missään ei kumminkaan kielletä naittamasta uutta sylinteriä ja vanha alakertaa ristiin, jos noilla nyt sitten väliä olisi.
Eli kenelle voimassa 51.5 pohjainen tole ja kelle 51.4 pohjainen toleranssi.
OB:ssä vain yhdellä tiimillä oli uusi mosa, mutta radalla nähtyjen esitysten perusteella porukan mosa ei vielä paljoa puheita herättänyt.
En tiedä muista sarjoista paljonko oli 2011 koneita radalla ja mitne menivät ja käytettiinkö katsastuksessa eri toleranssia vai samaa.

[sirace]

Videot katsoneena voi vai todeta että onpa tää melkoista Raketti-tiedettä!    Ei ihme ettei vehkeet kulkeneet...

[Slowfly]

Tähän mittavellomiseen en ota sen kummempaa kantaa kuin että jos mitat täyttyy, niin antaa mennä vaan.

Tämä on nyt se mielenkiintoinen juttu...
Nimittäin uudessa mosan määrityksessa toleranssit männälle poikkeaa vanhoista.
Missään ei kumminkaan kielletä naittamasta uutta sylinteriä ja vanha alakertaa ristiin, jos noilla nyt sitten väliä olisi.
Eli kenelle voimassa 51.5 pohjainen tole ja kelle 51.4 pohjainen toleranssi.
OB:ssä vain yhdellä tiimillä oli uusi mosa, mutta radalla nähtyjen esitysten perusteella porukan mosa ei vielä paljoa puheita herättänyt.
En tiedä muista sarjoista paljonko oli 2011 koneita radalla ja mitne menivät ja käytettiinkö katsastuksessa eri toleranssia vai samaa.

Kun Randne tuottaa Soviet Union -tyyppisillä toleransseilla koneita, pitäisi antaa luokkariin suurempi toleranssi. Muutoin tuossa hommassa ei ole järkeä. Sitten on yksi lysti, onko viilattu vai ei, kunhan annetut mitat täyttyvät toleranssin puitteissa. Tästä tullaan tähän mittaamisen vaikeuteen ja melkein kallistuisin siihen, että mikäli mittausvälineen toleranssi on niin suuri, että ei tiedetä onko osa toleranssissa, niin asia päätettäisiin kilpailijan eduksi.

[vtuonone]

Jotenkin jaksoi huvittaa tuo kohta hylsy männän ja uuden männän imujen vertailusta.
Uudella sama tai jopa puolikkaan karvan enemmän auki kuin hylätyllä.

Raksun 120cc mosissa mielestäni suurin ongelma on tuo sylinterin ja männän ohipuhallus.

Tuotahan voi yrittää paikata pikkaisen tietynlaisella öljy valinnalla, josta löytyykin sitten oma ketjunsa.

[MKR]

Tätä ketjua lukeneena ei voi kuin ihmetellä Samin paneutumista ja viitseliäisyyttä. Hatunnosto ja syvä kumarrus sinne suuntaan.

Väistämättä tulee mieleen että oliskohan ko "harrastemoottorista" jo aika mennyt ohi?
Vaikka hankintahinta on edullinen, niin ylläpito tulee aika arvokkaaksi.

Mieleen tulee että mahtaako ketään olla koittanut esim miten KF6 moottori jaksaisi viedä aikamiestä?
Niissä, ainakin käsittääkseni, lienee tarkemmat valmistustoleranssit?

[olpe78]

hohhoijaa

[Nysse]

Nimimerkki MKR toi mielestäni keskusteluun hyvän pointin. Kun kerran Keimolan Fossiilisarjassa kärkikymmenikkö ajaa mosamiesten moottoreilla, olisiko puntteja syytä tasata. Tällöin oikea yksityyppimoottori olisi Rotax Jr Max noin 180- kiloisena. Se olisi oikealla renkaalla aika samavauhtinen parhaisiin Raksuihin verrattuna. Mosamiehetkin eläisivät edelleen moottoritöillä, paikallinen sinetöijähän meillä on, TK-Karting.

Tämä varmasti parantaisi valtaosan kilpailijoista mahdollisuutta taistella sijoituksista. Useat kärkikuskit tämän vuoden Challengessa ajoivat paketista
otetuilla moottoreilla.

Nämä ovat täysin henkilökohtaisia mielipiteitäni, mutta Raketissa on muitakin surkeuksia kuin moottoreiden väliset erot. Esimerkiksi kestävyysajon
jälkeen vaatteet haisivat pahemmalle kuin Challenge- viikonlopun jälkeen, ja kestävyysajossa seisoin vain radalla! Rotaxia ajetaan 2% seoksella.

Ollessani katsastuksen apulaisena joka autossa on väljää ohjauslaitteita myöten, Raket tärisee niin, että paikat väljistyvät ja jopa murtuvat.

Keimola FK:n syyskokouksen yhteydessä 17.11.2011 pidetään fossiileille ensi kauden sääntöjä koskeva palaveri, tervetuloa mukaan vaikuttamaan.
Otan moottoriasian siellä esiin.

Yst terv Mikko Nyyssönen