Toiset Karnevaalikilpailut takana ja "uusi" Gillardin runko kesti yllättäen Töysän korkeat kanttarit katkeamatta. Rungon säädöt alkavat hiljakseen löytyä ja perjantain treenipäivän lopuksi mentiin jo huiman nopeita kierrosaikoja sateessa. Tietenkään kilpailuun ei odottamaamme sadetta saatu, joten säätöjen etsintä alkoi alusta. Kolaroinnin edessä poikittain olevaan autoon, mokaanikon aikaansaaman superraskaan ohjauksen ja finaalin jarruputken katkeamisen jäljiltä ei lauantaista jäänyt muistettavaa kuin pojan upea suoritus käynnistämällä itse kolarissa sammunut auto ja ajamalla se maaliin asti. Oli tuossa paikassa jonkinlainen alamäki, mutta en olisi uskonut pari viikkoa yli 11v pojun pystyvän tuohon.
Sunnuntaihin jouduimme siis lähtemään oikeastaan ilman lauantaista kertynyttä kokemusta rungon säädöistä saati rengaspaineista, mutta kierrosajat paranivat erä erältä ja finaalin neljästoista lähtöruutu oli parempi kuin osasin vielä aamulla odottaa. Finaalissakin kierrosaika vielä parani, mutta lähdön nurmikkoajelu pudotti sijoitusta pahasti ja maalissa taisi olla seitsämästoista. Kierrosaikojen perusteella mahdollisuuksia oli selkeästi parempaankin, mutta tärkein, eli rungon säätöihin saaminen, saatiin sentään mukavalle alulle sekä pahimpia lapsenvikoja poistettua.
Toistaiseksi olen tyytyväinen tuon vanhan rungon puuhastelun kanssa vietettyihin työtunteihin, mutta vasta aika näyttää kuinka tuo kestää kasassa.
Pakko vielä tähän loppuun antaa suuret kiitokset kaikille meitä Töysässä selkäruotoni vahingoittumisen johdosta avustaneille kanssakilpailijoille. Erikoiskiitokset Lepän Petrille/Kuortin Matiakselle sekä Aarnin Tommille ja Villelle. Heidän avullaan saimme kilpailla ilman kompromisseja läpi koko tapahtuman.
