Lämpötila laskee jos paine laskee, kurkku on 23mm halkaisijaltaan ja pöntössä on 2 kpl 23mm.
Miten kuvittelet ikinä saavasi niin paljon imua yhdestä 23mm:stä että kaksi 23mm:stä rajoittaisi virtausta
ja tuottaisi pönttöön alipainetta ?
..
Yksi aika kova moottorikaveri on sanonut että ruutia ei kannata keksiä uudestaan, mutta sitä voi aina lisätä.
Joo - kaikkihan tässä lajissa keksitään aina uudelleen ja uudelleen.
Mutta virtaukset on ehkä ne kaikkein tärkeimmät, imusarjan-pakoputken välillä eli ihan koko moottorin toiminnassa.
Imupuolella on tietysti myös noi paine-erot (ulkoilma, änkkärin kurkku, sisätilassa, kaasuttimen kurkulla),
jotka määrittyvät imu-änkkärin suunnittelun ja käytön perusteella.
Imuäänenvaimentimen merkitys käytännössä näkyi takavuosien kadeteissa, joihin sallittiin muutkin kuin se vakio laatikko.
Koneen luonne muuttui kertaheitolla isoilla änkkäreillä alakierroksia/vääntöä suosivaksi ja kaasarien asetuksia (L ruuvi) piti myös
selkeästi muuttaa. Laatikolla ajettiin aeimmin vain yläkierrosalueella kaasarin ruuvit kireellä.
Tuossa näyttäytynyt muutos selittyisi helpoimmin juuri virtauksien kautta. Laatikossa ḱun ei ole "virtausohjausta".
Turbo-efektiin en myöskään usko.
Useimmat karting imuänkkäreistä ovat yleiskäyttöisiä malleja ja sopivat 50-125cc moottoreille, mutta eivät siten voi olla parhaimpia
mahdollisia juuri sille tietylle moottorille. Eroja tietysti kurkun, kierrosalueen ja tehojen vuoksi. Nopeammin kiihtyvä moottori kun
koettelee rankemmin juuri virtauksien sisäistä hallintaa ja pyörteilystä tulee näissä helposti ongelmia.
Virtauksien nopeus ja dynamikkaa muuttuu kun kiihdytysvaihe / koneen kyky ottaa kierroksia tapahtuu nopeammin.
Vertailun vuoksi - kilpureiden aerodynamiikassa virtausnopeudet on aina paljon pienempiä kuin näissä koneen sisäisissä
virtauksissa. Kuitenkin jokainen helposti ymmärtää ulkoisen aerodynamiikan merkityksen kilpurille. Sama pätee myös
moottorille, sen ulkoiselle (=änkkäri, kaasutin, imukaulus, pakoputkisto) ja sisäiselle virtausrakenteella.
Freeline punainen pullukka S änkkäri on optimoitu juuri K3 ja KF3 moottoreille. Tuostahan myös versio KZ moottorille
(=torvet isommat, eli alakierrosten ilmamäärän optimointia vaihtamista varten). Se yleisimmin käytetty sisäsuodatin
munuainen näyttää jotenkin olevan optimoidumpi raket/jammu (eli 85/100cc) moottorille. Molemmissa myös sisäsuodatin,
jolla varmuudella jokin merkitys virtauksissa ja oletuksena, että se tasaa virtauksia (=vähentää pyörteitä), koska suodatin
muodostaa jonkinlaisen "paine-ero seinämän" virtauksille. Freelinessa suodatin on hyvin laaja ja veikkaus että tuolla on
haettu juurikin pyörteilyä tasaavaa vaikutusta.
Änkkärin sisällä ilman pyörteily aiheuttaa virtaukselle aina vastusta ja ilman läpimenomäärä/siirtokyky muuttuu.
Eli änkkärin mallin ja sen käytön pitäisi sopia mahdollisimman hyvin yhteen.
Änkkärin sisällä tapahtuvaa pyörteilyä voi vähentää ulkoisilla toimilla, joista tärkeimpänä on estää änkkärin heiluminen (=tukeva kiinnitys).
Myös ilmanotto aukkojen pitäminen optimoidusti aina samassa asennossa, torvet tietysti suoraan vasten "tuulta". Virtausmielessä
voisi kuvitella sattumanvaraisella "kulmalla" torvista/aukoista sisääntulevan ilman pyörteilevän jo heti änkkärin tulotorvessa ja siten
aiheuttavan myös jotain tulotorvien jälkeen imuäänenvaimentimen sisällä, vaikka "tulotorvella" haetaankin ilmavirtauksen tasaamista
ja hallittua sisääntuloa änkkärin sisälle.
Kansantajuisesti - puhallus limupulloon vinosti tai suoraan päältä, näissä syntyy eri resonassiäänet. Siis "akustinen piiri" virittyy eri
taajuudelle vaikka vastassa onkin muuttumaton ja vakio kammio (=lasinen limupullo). Lisäksi tämä ilmiö ei juurikaan muutu pullon
kaulan vuoksi, eli on samanlainen vaikka puhallus pitkäkaulaiseen vanhaan cokis pulloon. Ilmiö toimii myös suorassa putkessa
Toki kuuluva ääni on saman taajuuden harmoninen, mutta kertoo jotain myös virtauksen ja syntyvien pyörteiden muuttumisen
vaikutuksista.
Lopulta imupuolella tapahtuu pakopuolta vastaava virittyminen tietylle "taajuudelle" - eli tuollakin syntyy jonkinlainen virtaustekninen
virittyminen jollekin tietylle toiminta-alueelle. Tuo tehoalueen optimointi moottorin käyttötilanteessa vaikuttaa tietyysti myös tehoon,
ilman saanti kun keskeinen asia ja johon voidaan hieman myös "kotikonsteinkin" vaikuttaa.
Ilmiö on tässä kuvattua paljon laajempi, koska mm. moottorin imujakson sykäyspulssit, moottorin käyntiääni ja pakojakson vuotopaineet
vaikuttavat tietysti myös imuankkärin toimintaan. Mutta yksinkertaistettuna - imupuolen optimointi on paljon tarkempi kuin vastaava
pakopuolen viritys, jota ainakin raksuissa kurkkuputkella pystyy tekemään. Oma mutu, että 1mm imupuolella vastaa 10mm pakopuolella.
Kuitenkin vain harva panostaa imuänkkäriin yhtä paljon kuin pakoputken mittaan. Ainakin kiinnitys ja asento olisi helppo vakioda
