Moi,
Saman päivän/tunnin aikana jokaisen lukeman tarkkuus on noin 3m säteellä kokoajan, kunhan sää/pilvisyys ei vaihtele paljoa.
Staattinen piste tarkentuu kun tehdään pitkällä aikajaksolla (5 sec = 50 lukemaa) lukemien poikkeamista keskiarvot.
Esim lukema 100, 50-> ka =75 lukema 65 ->ka 70 lukema 73 -> ka 71,5, viiden lukeman jälkeen voidaan jo hylätä yli 1m suuret poikkemat, paitsi
jos ne on kaikki samaan suuntaan, tällä tavalla saadaan keskiarvoista ja poikkeamista laskettu positio joka tarkentuu koko ajan.
Jos oletetaan että virhe on 3m, niin saan liikkuvan pisteen noin 60cm tarkkuuteen laskemalla viidestä näytteestä oletetun suunnan ja nopeuden, eli lasken vektorin 0.1 sec välein, ja sitten korjaan sitä lukeman mukaan. Edellisten arvojen poikkeamat huomioiden saan viidestä pistesta muodostettua vektorin, jonka sijainti muuttuu aina seuraavan lukeman ja lasketun position keski-arvoksi. Kun nopeus on tiedossa ja tiedän että se ei hirveästi vaihtele, eikä suunta, voin laskea missä ajassa saavutan mittariin tallennetun GPS lukeman, jolloin pääsen tarkempaan lukemaan kuin tuo 10Hz/0.1sec. Eli lasken etukäteen koska saavutan oletetun pisteen tai olen lähimpänä sitä.
"Magneettiraita" on valittava sellaiseen paikkaan, jossa nopeus on alle 80km/h (=2.2m/0.1sec), muuten on vaarana että tulee huti.
Kartingissahan ei GPS:ää tarvita, vaan käytetään magneettiraitoja, isolla radalla käytetään GPS:ää.
Kaverilla oli viime kaudella GPS-racechrono käytössä, ja 0.1sec tarkkuus riitti hyvin. Splitit kun valitsi radan
hitaimpiin paikkoihin, niin sai kaikki lukemat talteen.
10Hz tarkoittaa 10 näytettä sekunnissa, eli maksimi tarkkuus on silloin 0.1 sek.
Autoon voidaan asentaa näytötön yksikkö, jolloin ei tarvitse painella sekkaria varikolla, vaan
varikkoyksikköön tulee jokaisen magneettiraidan ylityksestä tarkka lukema, kaikista autoista joissa tuo yksikkö on.
Meni ehkä vähän akateemiseksi, mutta kyllä tolla saadaan riittävä tarkkuus harrastustoimintaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Deviation_(statistics)