Moi, nyt olen lukenut tätä Bullshittiä ihan riittävästi. Kerroin yhdelle merkonomiopiskelijalle meidän shakkikerhossa tästä ja sain lyhen johdannon jarrujen ja nesteiden mailmaan.
1. Jarrunesteet 3,4 ja 5.1 on hygroskooppisia, ne imee vettä itseensä. Kun vettä on imeytynyt noin 3% niin nesteen
kiehumislämpötila on laskenut huomattavasti. Tämä saattaa tapahtua tosi nopeasti.
2. Puhdasta jarrunestettä ette saa koskaan kiehumaan. Ennen sitä tulee muita ongelmia, tiivisteet rupee vuotamaan tai säiliö vuotaa yli.
3. Kun ilmaatte jarruja, niin aina nesteet ulos satulan päästä, ja poistettua nestettä EI KOSKAAN TAKAISIIN järjesteämään vaan jäteastiaan. Vain idiootti/ täysin tietämäton painaa satulasta nesteet takaisin päin
4. DOT 5 on silikonipohjainen. Se ei ole hygroskooppinen, eli säilyy pidempään, mutta sillä on huonommat korrosio ja voiteluominaisuudet.h DOT5 keksittiin ennen 5.1:stä, eikä 5:sta enää ole syytä käyttää muualla kuin sellaisissa paikoissa teollisuudessa jossa se on pakollinen tiivistemateriaalien tai putkimateriaalinen takia. Lisäksi teollisuudessa ei haluta korvata tuhansia litroja hygroskooppisuuden takia.
Jos olet vahingossa laittanut DOT5:sta 5.1:n sijaan puhdistamatta denaturoidulla letkuja niin ongelmia on tiedossa. Hygroskooppisten jarrunesteiden lisäaineet hyytelöittää DOT5:n ja turvottaa tiivisteet.
Yksikään jarruneste ei nosta jarrujen tehoja, vaan parantaa lämmönkestävyyttä. Kunhan vaihdatte nesteet riittävän usein, niin 4:n on hyvä valinta. Mitä korkeampi DOT arvo, sitä herkemmin se imee vettä. Vaikka järjestelmä on "suljettu", niin sinne ajautuu vettä.
Nesteet kannattaa vaihtaa kerran vuodessa, ja aina ennen jokaista kisaa. järjestelmästä poistetaan sen verran kun on satuloissa tilaa. Eli se
nestemäärä jonka lämpötila on noussut. Ideana ei ole ilmata jarruja t vaan saada satulaan tuoretta "vedetöntä" jarrunestettä.
Jos kierrätät nestettä, niin silloin laitat imeytyneen veden kiertoon. Osta ihan tavallista DOT4:sta, see maksaa vain 5 eur purkki. Bilteman DOT4 on ihan yhtä hyvää kuin Shell Helix Ultra superduper DOT4 20 eur purkki.
Jos halua verrata mikä neste on parasta niin tärkein määrite on WET Boiling point. Tämä määrittelee kiehumispisteen kun nestettä on imeytetty 3.5%. DOT5.1:ssä on nesteitä jotka ylittää standardin reippaasti.
Kauden jälkeen avattu purkki heitetään roskiin ja keväällä ostetaan uusi.
Me käytetään Motulin RBF 600 ja 660:stä, sitä löytyy Motonetin hyllystä, mutta pitää osata hakea prätkäpuolelta.
Castrolin SRF:ää en ole löytänyt mistään, ja hintakin on "kohdallaan".
Valmistaja Tuore purkista Märkä Avattu 6kk vanha Eur/litra
Dry BP Wet BP estimated
Castrol SRF 310 270 290 110
NEO Super DOT 307 216 262 40
Motul Racing 600 312 216 262 32
Motul DOT 5.1 265 185 225 32
ATE 200 Super Blue 280 200 240 15
Valvoline SynPower 267 167 217 12
ATE SL 260 165 213 21
Castrol LMA 232 155 194 12
DOT 5 Spec 260 174 217 22
DOT 4 Spec 230 155 193 5
DOT 3 Spec 205 140 173 4
Jarrujen säätö/ käyttäjän omat ongelmat
1) Jarrupalojen etäisyyttä EI KOSKAAN SÄÄDETÄ POLKIMEN ASENNOSTA (paitsi mekaanisissa jarruissa).
Jos työsylinterin vipu ei palaudu ääriasentoonsa/välykselliseen asentoon, niin silloin NESTESÄILIÖN KANAVA ON KOKO AJAN KIINNI. Tämä
tarkoittaa sitä että kun jarrupalat kuluu, poljin painuu alemmas koko ajan. Työsylinteri ei saa korvaavaa nestettä säiliöstä.
Automaattisesti säätyvissä on AINA nestesäiliö korvaavaa varten.
Jos korvauskanava on kiinni, niin jarrut rupee laahaa kun neste lämpenee. Neste ei pääse nousemaan takas säiliöön.
Jos neste on imenyt vettä, niin laajeneminen on suurempaa. Tällä tavalla säädetty systeemi on mahdotonta ilmata oikein.
Automaattisäätöisessä polkimen nosto ei vedä sylinereitä sisään satulaan, vaan ne jää pikkusen laahaamaan.
Automaattisäätöisissä on joissakin myös magneetti männässä, joka pitää palan kiinni männässä. Tuohon kun laitat shimmin niin se ei enää toimi. Ei alumiininen eikä rautanen.
Kun pukissa jarrut tuntuu laahaavan, niin ajossa kun tulet pariin ekaan mutkaan, niin taka-akselin laakereiden päittäis välys antaa
sen verran periksi, että palat on ajossa irti. Sitten kun tulet varikolle ja paina jarrua kerran niin ne on kiinni ja sitten taas tietämätöntä vit*ttaa. Pasauta taka-akselia kerran päästä päähän kun auto on pukilla niin huomaat eron.
Nestesäiliöissä saattaa olla kuminen välikansi, joka toimii tilavuuden säätimenä eli se pullistuu ylöspäin tarvittaessa kun neste laajenee.
Tämä kuminen välikansi pitää myös ilman ja siinä olevan kosteuden poissa jarrunesteen kosketuksesta.
Jos korkissa on selkeä korvausilmareikä, niin silloin sinne imeytyy myös ilmasta nestettä ja silloin kyseessä on PASKA systeemi. Tarkoittaa että
kerran vuodessa pitää kaikki nesteet vaihtaa.
Shimmilevyjä käytät vain sellaisissa jarruissa joissa on JOUSET jotka vetää palaa takaisinpäin tai pääsylineri joka alipaineella imee männät takaisin sisään. Näissä on useasti suljettu nestejärjestelmä eikä säiliötä korvausnestettä varten. Shimmien toinen tarkoitus on pitää
mäntä syvällä sylinterissä. Kun palat on ihan kulunut ja mäntä tulee "liian ulos" niin mäntä kääntyy vinoon ja sitten se rupeaa kanittamaan.
Shimmilevyjä ei tarvitse käyttää suljetussa systeemissä kun tietää miten ilmata. Paina jarrupalat levyä vasten kun ilmaat, niin saat palat jäämään lähelle levyä. Ruuvimeisselit sylinterin ja palan väliin, EI jarru palan ja männän väliin.
Jos säädät shimmeillä tai ilmaamalla palat liian lähelle levyä suljetussa systeemissä, niin silloin nestelaajeneminen ajaa ne kiinni levyyn.
Suljetun systeemin tunnistaa siitä, että pääsylinterin täyttö/ilmausruuvi on letkun puolella, eikä niissä ole korvausnestelle kammiota. Näitä ei ole ihan hirveesti näkynyt viime aikoina.
Jarrujen herkkyyttä voi säätä mekaanisesti. Polkimessa on useita reikiä, jolla voit säätää voiman jyrkäksi tai loivaksi. Joissakin on pääsylinterissäkin akseli, joissa useampi reikä. Eli muuttamalla vipusuhdetta voit säätää jarrut mieleiseksi.
Jos jarru on ON/OFF tyyppinen, muuta vivustoa siten että polkimen liike on pidempi.
Jarrujen herkyyttä voi säätää myös muuttamalla palojen kokoa. Paloja on myös eri pehmeysluokkia.
Joissakin vanhoissa on värikoodaus musta, keltainen ja punainen.
Jos jarrupalan pinta-ala on suuri, niin silloin paine/ neliösenttimetri on pieni. Jarrujen tehokkuutta voit nostaa pienentämällä jarrupalan pintaa.
Pienennä vain kulutuspintaa ulko ja sisäkehältä. Muuten se rupee painumaan vinoon. Ideana on saada enempi painetta per neliösentti, jolloin jarrutusvoiman tehokkuus kasvaa. Laita paperi kämmenten väliin ja paina niitä yhteen ja pyydä kaveria vetämään paperi pois. Sitten sama uusiksi mutta paina laittamalla sormet vastakkain, ero on huomattava.
Toinen vaihtoehto tietenkin vaihtaa pääsylinteri sellaiseksi jossa on suurempi MUUTTUVA nestetilavuus.
Mistä se ilma sitten tulee sinne jarruihin.
1) Neste on imenyt itseensä vettä. Kun lämpötila nousee yli 100 astetta toi vesi alkaa kiehumaan, se ei enää muutu vedeksi, kuin jossain 100:n baarin paineessa.
2) Poljinta nostaessa satulan mäntä kanittaa ja järjestelmään tulee alipainetta. Männän huulet on sisäänpäin, joten ilmaa imeytyy tiivisteen välistä. Useasti männän herkkyyden palauttaminen parantaa tilannetta, mutta kannattaa vaihtaa samalla myös tiiviste. Sama koskee myös työsylinterin tiivistettä, mutta se on aika paljon puhtaamassa tilassa.
Tiivisteen ja satulan ikää voi kasvattaa huomattavasti voitelemalla kumi jarrukumirasvalla. Se on ihan spesiaaliainetta tähän käyttöön.
Älkää koskaan hoonailko noita alumiinisia satuloita, poistatte niistä pinta-anodisoinnin joka on ihan sairaan kovaa. Jos satulassa on
ura tiivisterenkaalle, niin tuolla pinnalla ei ole mitään merkitystä.
Ilmaaminen aloitetaan aina täyttämällä pääsylinteri ja pumppaamalla ilma pois. Poljinta nostetaan aina hitaasti ettei haukkaa ilmaa.
Jos käytät tornia, niin ilma pakenee sinne, jos ei ole tornia, nii sormi reiän päälle ja pumppaat ja päästäät ilman pihalle.
Satulan ruuvi auki, ja jos on kaksipiirinen niin yksi kerrallaan. Jos torni niin annat vaan nesteen valua läpi, jos ei ole tornia niin auki,kiinni ja pumppaus systeemillä. Ilmaustornin voi rakentaa itse bensaletkusta ja limupullosta.
Letkut ei saa tehdä silmukkaa ylöspäin, muuten on vaarana että sinne jää ilmaatasku, ja tuon saat pois vain paineella.
Ilmatessa neste valuu letkun alareunaa pitkin ja sinne jää ilmatasku, ihan samalla tavalla kun tankin letkussa näky ilmakupla joka ei liiku mihinkään ja kuitenkin se kone saa bensaa. Bensa valuu alareunaa pitkin, ja koska virtaus on niin pientä, niin toi kupla ei liiku mihinkään. Joitakin se häiritsee huomattavasti, mutta se ei johdu mistään vuodosta vaan se tulee bensasta vapautuvista kaasuista (happi jne).
Jarrunesteen viskositeetti on sitä luokkaa, että yksittäiset ilmakuplat ei liiku tunnissa letkussa mihinkään, vaikka kuinka nostate sitä karttia pystyyn (Hydrofoobinen vuorovaikutus, koheesio, pintajännitys, kapilarisuus jne, mutta tästä ei sen enempää). Mutta jos teillä on tuollainen silmukka, niin siihen se auttaa.
Nykyään on suosiossa teräspunosletkut. Harrastekäytössä paremmat on läpinäkyvät teflonletkut, joista näkee suoraan miten ilmaus on onnistunut ja onko ilmaustarvetta, pitää vaan olla vähän varovaisempi ja muutama varaosa matkassa.
Teräspunos on niin löysästi kiristetty, että sillä ei ole mitään vaikutusta jarrujen tehoihin, ei se teflon mihinkään laajene vaikka kuinka polkaset jarrua.
Nää on vaan mielipiteitä eikä faktaa varmaan ollenkaan. Tästä saa muut jatkaa.
/Kimi
