Kirjoittaja Aihe: International Superkart Series 6.-8.5.2011 Oschersleben, Saksa  (Luettu 6395 kertaa)

Team Laine

  • Administrator
  • Kilpailutapahtumien johtaja
  • *****
  • Viestejä: 101156
    • Team Laine verkkokauppa
  • Kotirata: Kangasala
  • Moottorimerkki: VM Motor
  • Runkomerkki: MS Kart
Kauden toinen ISS-sarjan osakilpailu ajetaan Oscherslebenin radalla. Matkahan alkoi taas kovin jännittävästi. Juuri huollosta tullut huoltoautomme alkoi tiputtamaan öljyä ennen kuin olimme ehtineet edes laivaan, joten heti oli tiedossa mitä tehdä kunhan pääsee Saksan puolelle.

Laiva oli jostain syystä tällä kertaa todella tyhjä, mutta toisaalta se takasi rauhallisen matkan ja nopean lastauksen sekä purun. Tällä kertaa perheen kanssa matkassa, joten lapsetkin valtasivat leikkipaikan ihan keskenään. Taisi siellä kaksi muutakin olla koko matkan aikana. Myös ruoka oli maittavaa ja sitäkin oli riittävästi.

Saksaan saavuimme täysin aikataulussa ja pian olimmekin voitelemassa Saksan moottoriteitä. Pikkasen tuo pisti mietityttämään että mihin saakka päästään keskellä yötä, mutta vihdoin löytyi hyvä paikka pysähtyä kun kaikki rekkaparkit olivat aiemmin jo tupaten täynnä. Useamman tunnin yöunet ja aamun valjettua tutkimaan lätäkön suuruutta. No eihän sitä nyt paljoa ollut joten lähimpään kauppaan ostamaan hieman tarvikkeita remonttia varten... siis ne vitosen remonttihaalarit joita ei tällä reissulla pitänyt tarvita.  ;D

Remonttiin tietysti kuuluu ennakko-olettamukset mitä pitää etsiä öljyvuodon vuoksi. Irronneita tai löystyneitä pultteja... ja heti tärppäsi. Yksi pultti ja siinä jopa holkki ympärillä lepäsi lohkon ja yhden putken välissä. Seuraavaksi tietysti piti etsiä mistä se mahtoi olla tippunut. Mistään ei vuoda öljyä mutta tuohon se lätäkkö ilmestyy... ei yhtään ylimääräistä pultin reikää. Kone käymään ja auton alle... johan alkaa öljyä taas tippumaan. Muutaman rätin kastelun jälkeen vuotopaikka paikallistetaan öljynsuodattimen putkeen, joka moottorin ollessa käynnissä puski öljyä pienestä reiästä pihalle. Pikakorjaus paikalla ja sen jälkeen vielä pultille paikkaa etsimään. Pienen tarkastelun jälkeen pultti näyttikin olevan pakosarjasta, mutta erikoista kyllä kaikki tuntui olevan paikallaan. Olisikohan joku jo ehtinyt uusia sen...? Se ei menoa haitannut, joten matka jatkui kisapaikalle.

Kisapaikalla taas tapamme mukaisesti ensimmäisenä ja portilla meille kerrottiin että laita auto tuohon parkkiin odottamaan teidän vuoroa. Keulahan meillä oli jo portin välissä ja muutama auto takana, niin ainoa suunta oli eteenpäin. Onneksi sieltä tuli joku joka tiesi mihin meidän ohjata ja pääsimme valkkaamaan varikolta paikan itselle ja tiimille. Nyt lauantaina tänne varikolle ei enää mahdu yhtäkään autoa. Kyseessähän on samalla myös IDM-osakilpailu eli Saksan moottoripyörämestaruus osakilpailu, jossa mukana muutama suomalainenkin kolmessa eri luokassa.

Torstaina aikataulussa ei ollut kuin leirin pystytystä, joten ajatukset olivat jo perjantaissa. Koneet oli uusittu taas edellisen kisan jälkeen ja uusia osia testataan EM-sarjaa varten. Perjantaina ei aiemman aikataulun mukaan ollutkaan vapaita harjoituksia vaan suoraan aika-ajot. Tulipahan tuo neljän kilometrin rata onneksi käveltyä läpi, joten tiedossa oli sentään mihin suuntaan rata kääntyy. Jokainen minuutti kuitenkin on tärkeää radan tutustumiseksi perjantaina.

Perjantaina kaikki tuntui hyvältä, kone kiersi herkästi ja tavoite oli neljän sakkiin aika-ajoissa. Koneet radalle ja ajamaan. Heti varikkosuoralla kone tuntui jo vähän liiankin herkälle. Kierrokset ovat tapissa mutta vauhti ei kasva. Tämä on tuttua jo edelliseltä kisalta, joten ei muuta kuin varikolle. Kierros kesti kolme ja puoli minuuttia, joten vauhti ei päätä huimannut. Onneksi kuitenkin pääsin varikolle ja raportoimaan tiimille tilanteestä. Tiimipäällikön ripeät jalat lähtivät hakemaan uusia kytkinlevyjä kun muut ottivat osat auki. Aikaa oli vielä seitsemälle enemmän tai vähemmän nopealle kierrokselle, mutta vartti siinä meni hukkaan. Näin ollen kuskikin oli ihan hukassa mitä linjaa pitäisi ajaa että saisi parhaimman ajan. Tämä rata on erittäin tekninen ja monen mutkan erilaisia yhdistelmiä täynnä. Viimeisellä kierroksella tuli kellotettua neljänneksi nopein aika, joten alku ihan ok, vaikka kärkeen matkaa vielä ihan liikaa.

Perjantaina olisi vielä toinen aika-ajo, joten väliajalla mekaanikot hoitivat autot kuntoon, kun taas minä ja Adam vertailimme ajolinjoja ja aikoja tietokoneelta. Molemmille löytyi vinkkejä mitä linjaa olisi ajettavat ajan parantamiseksi, joten siitä oli hyvä jatkaa. Toinen aika-ajo alkoi muutamalla nopealla, kunnes oli tultava varikolle. Ämpärin kokoinen sääski tappoi itsensä visiiriini, joten kun ei heittolinssi ollut kiinni niin pestävähän se oli pois. Ja ei muuta kuin uudelleen radalle. Pari hidasta kierrosta alkuun ja sitten vauhtia kelaamaan. Sijoitus nousi ensimmäisellä vedolla kolmanneksi, kunnes pari kiristi vauhtia ja tipuin viidenneksi. Viimeiset viisi kierrosta paransin aikaani joka kierroksella, joten se riitti nostamaan sijoitukseksi 4. Koska ajat olivat toisessa aika-ajossa lähes kaikilla paremmat, tuli myös lähtöpaikaksi toinen rivi.

Lauantaina sitten oli kiire päivä. Päivän ensimmäinen ja ainoa ajokerta oli 1. finaali klo 18.30 paikallista aikaa. Mekaanikot vaihtoivat osia koko päivän ja tekivät parannuksia autoon, kun itse keskityin miettimään mitä vielä voisi tehdä että aika kuluisi nopeammin iltaan. Aika siis oli laatuaikaa perheen kanssa, joten ihan mukavasti se meni moottoripyörien lähtöjä katsellessa.

Vihdoin tuli oma ajovuoro. Auto kunnossa ja fiilis hyvä. Sijoitus neljän sakkiin ja sarjaa olisi hyvä jatkaa. Startti ei onnistunut ihan nappiin, mutta suoralla ei kukaan ohikaan tullut. Moottoripyörillä tällä radalla ajetaan n. 45 asteen kulmassa eteenpäin, kun autoluokat ajavat tiukka 90 asteen vasen. Kolmen sekunnin aikana jarrutus 215km/h nopeudesta alle 80km/h alamäkeen. Kärkikaksikko ajoi rintarinnan edellä ja kolmas heidän takana. Itse päätin siirtyä ulkolinjalle ja sen ansiosta pääsin kolmanneksi heti ensimmäisessä kurvissa, koska pito oli parempi ja mutka loivempi. Hieman siinä jo kärki pääsi karkuun, mutta toisella kierroksella kierrosaika oli jo tuhannesosan sisään aika-ajon omasta parhaasta. Kolmas kierros sitten jäikin omalta kohdaltani kisan nopeimmaksi, liki 0,7 sekuntia aika-ajoa nopeampana.
Hyvistä ajoista huolimatta jouduin antautumaan yhden sijan ja ajoin hetken neljäntenä. Viidennen kierroksen jälkeen moottoriurheilun luonne tuli taas esiin eli maaliin on päästävä että saa pisteitä ja palkintoja. Onneksi huono tuuri ei kuitenkaan osunut omalle kohdalleni ja ensin piiputti yksi kone edeltä, ja hetken päästä toisen vauhti hidastui siihen malliin että perä alkoi tulla vastaan.

Kuuden ajetun kierroksen jälkeen oltiinkin siinä tilanteessa että MS Kart / VM motor piti kolmoisjohtoa, tallikaverini Adam Kout:n pitäessä kärkipaikkaa ja itse olin jo toisena. Kolmantena oli samanlaisella ajokilla hollantilainen Mark Verhaar. Siinä vaiheessa tiesin että Adam:ia en tule samaan kiinni, mutta Mark:n voin pitää takanani jos en mokaa. Ajoin jatkuvasti aika-ajoa nopeampia kierrosaikoja, joten luottamus oli vahva. Valitettavasti ääni takaa kuului koko ajan todella läheltä joten oli puristettava jokainen kierros niin hyvin kuin pystyy ja tarkasti sisälinjat kiinni pitäen. Pakkaa alkoi lopussa sotkemaan kierroksella ohitettavat jotka olivat aina juuri shikaaneissa edessä, joten jalkaa oli nostettava turhankin reilusti. Koko ajan mietin että koska Mark tulee rinnalle että joudun oikeasti etsimään uusia jarrumerkkejä.

Kierrokset hupenivat ja vihdoin ruutulippu tuli vastaan. Superkart-uran ensimmäinen podium-paikka oli taskussa kakkossijan muodossa ja tallille kaksoisvoitto, voiko enempää enää toivoa tässä vaiheessa. Maalin jälkeen ihmettelin että kyllähän tuo Mark nyt ajaa hiljaa, kunnes hän meni puolen kierroksen jälkeen ohi kun hissuttelin varikolle. Pressihuoneessa näin ensimmäisen kerran aikaerot, jotka kertoivat että taaksepäin oli matkaa 12 sekuntia! Ja minä kun luulin että hän on hengittämässä niskaan... Tosiasiassa ääni oli vain kaikunut omasta moottorista mäkien rinteitä pitkin todella hämäävästi, joten se kuulosti että joku ajaa todella lähellä perässä. Täällä ne eivät ole meluvalleja, mutta ääni kyllä tulee näistäkin takaisin.

Oma ajo paranee kisa kisalta ja vielä on yksi erä tätä sarjaa ennen kuin viikon päästä olemmekin jo Ranskassa ajamassa kauden ensimmäistä EM-osakilpailua. ISS-sarjassa tilanne on tällä hetkellä sellainen että Adam Kout on 66 pisteellä ja kahdella voitolla selkeässä sarjakärjessä. Hollantilainen Priscilla Speelman on toisena 41 pisteellä ja itse olen jaetulla kolmannella sijalla vain pisteen perässä eli yhteispisteillä 40. Saman verran pisteitä on myös saksalaisella Jurgen Reinkellä sekä hollantilaisella Mark Verhaarilla. Sijat 2.-5. ovat siis pisteen sisällä. Finaaleja on kuitenkin ajettu vasta 3/12, joten homma on vasta alussa. Keskeytyksiä ei ole hyvä ottaa ja voitosta saa paljon pisteitä. Kaikesta huolimatta viiden joukkoon tässä sarjassa on tänä vuonna oltava että voi olla tyytyväinen. Parannusta viime vuodesta on niin kaluston kuin ajonkin suhteen, joten tavoitteissa on pysytty hyvin.

Huomenna vielä raporttia toisesta finaalista ja sitten onkin reilu tuhannen kilometrin siirtymä Ranskaan.
-- Marko Laine --
-- Team Laine --
shop.teamlaine.fi

Meiltä löydät tarvitsemasi kaikkiin karting-luokkiin aina babykartista Superkarttiin saakka. Kaikki nämä maahantuomamme MS Kartin valikoimissa

Team Laine

  • Administrator
  • Kilpailutapahtumien johtaja
  • *****
  • Viestejä: 101156
    • Team Laine verkkokauppa
  • Kotirata: Kangasala
  • Moottorimerkki: VM Motor
  • Runkomerkki: MS Kart
Sunnuntain ajot ajettu. Päivän finaali alkoi kello 17.40 ja kun sitä ennen ei ollut edes lämmittelyajoa, niin oli hieman vaikea asennoitua ajamaan kisaa. Fiilis oli eilisen johdosta hieman hermostunut... outoa sillä takana on kuitenkin jo yli 600 kilpailua. Sää oli edelleen erittäin lämmin ja varjo oli aurinkoa mukavampi paikka.

Päivän aikana mekaanikot varmistivat yhden jos toisenkin paikan ja kaikki piti olla kunnossa. Tosin tiedonkeruun kanssa oli jotain ongelmia eikä dataa saatu eilisestä kuin videon mukaan.
Tämän päivän startissa päätin panostaa lähtöön kytkimen avustuksella, vaikka siinä onkin omat riskinsä. Liimauduin heti tallikaverin perään ja kun valot vaihtuivat vihreälle, liipasin kytkimestä ja startti onnistui loistavasti. Nelospaikalta kisaan ja ekassa kurvissa kakkosena. Sitten tavoitteena olikin vain pitää mahdollisimman monta kuskia takana, koska kärki, Jürgen Reinke, tuntui karkaavan heti kovaa vauhtia maisemaan.

Pari kierrosta ehdin kakkossijaa pitää hallussa, kunnes Priscilla Speelman pääsi shikaanissa kantaan ja takasuoralla imusta ohi. Tallikaveri Adam Kout sai tuplaimun ja tempaisi suoran aikana molemmista ohi.
Seuraavat kuusi kierrosta mentiinkin järjestyksessä Reinke, Kout, Speelman, Laine. Matka jatkui muuttumattomana, kärki häipyi edestä maisemaan ja takana tulleet taas jäivät koko ajan, joten vain kierroksella ohitettavat toivat hieman muutosta kierroksiin. Maalissa kuvittelin että olin neljäs, mutta yllätys oli suuri kun minut ohjattiinkin podium-parkkiin. Tallikaveri oli valitettavasti joutunut keskeyttämään konevikaan kakkossijalta, joten oma viikonloppuni täydentyi toisella palkintopallipaikalla.

Nyt kun neljä kisafinaalia on takana, kaikilla viiden kärjessä on ollut teknisiä ongelmia ja pisteitä vajaina. Kout johtaa edelleen sarjaa pisteillä 66, Reinke nousi toiseksi vain pisteen päähän eli 65 pisteeseen, Speelman on kolmantena 61 pisteellä ja allekirjoittanut neljäntenä pisteillä 56. Neljän kärki on siis 10 pisteen sisällä ja kun voitosta saa 25 pistettä, niin tilanteet voivat muuttua vielä moneen kertaan.

Yövymme vielä kisapaikalla ja sitten voimme tehdä rauhallisen siirtymän kohti Ranskaa ja Magny Coursin rataa. Sieltä seuraavaa raporttia EM-kilpailuista ja myös muiden suomalaisten tuntemuksia.
-- Marko Laine --
-- Team Laine --
shop.teamlaine.fi

Meiltä löydät tarvitsemasi kaikkiin karting-luokkiin aina babykartista Superkarttiin saakka. Kaikki nämä maahantuomamme MS Kartin valikoimissa


 

Team Laine Verkkokauppa