Kartingkeskustelu > Superkart

International Superkart Series 15.-17.7.2011 Cadwell Park, Iso-Britannia

(1/2) > >>

Team Laine:
Kauden toiseksi viimeinen International Superkart Series -sarjan kilpailu ajetaan nyt viikonloppuna Englannin Cadwell Parkissa. Kilpailu on samalla myös British Superkart Grand Prix, joten radalla nähdään viiden eri luokan superkartteja. Mukana ovat 125cc yksisylinterisistä aina 250cc kaksisylinterisiin kartteihin. Eri luokilla on hieman erilaisia katteita, mutta kaikki ajavat samaa 3,5 kilometrin rataa. Tällä kertaa radalla ovat suomalaisista F250/450 -luokastakin tutut kuskit eli allekirjoittanut sekä Paula Salonen. Paulahan kävi jo kokeilemassa yhden kisan aiemmin Englannissa ja nyt taas huomattavasti kokeneempana toiseen kilpailuunsa. Hän ajaa Formula 125 Open -luokassa, jossa on yksisylinterinen 125cc kone, mutta tekniikaltaan vapaa. Katteet ovat perinteiset Superkart-lasikuitukatteet.

Tänne matka alkoi taas mielenkiintoisissa merkeissä. Alkumatka Suomessa tietysti satoi, mutta sitten alkoi aurinko paistamaan ja tottakai suoraan edestä ettei vaan olisi helppoa ajaa. Onneksi tuli noi aurinkolasitkin mukaan, joten matka jatkui keskeytyksettä aina satamaan saakka. Satamassa tuli sitten ensimmäinen yllätys. Aina pitkille reissuille otetaan tankit täyteen Vuosaaren satamassa, joten sinne matka nytkin. Ensin odotettiin vartti kun venäläiset saivat rekkansa täyteen. Edessä ollut rekka otti niin Adblue:ta, polttoöljyä kuin dieseliäkin, joten pitkälle taisi silläkin olla matka. Vähän aikaa odotettiin koneet käynnissä ja sitten sammutin koneet kun ei viitsi joutokäyntiä turhaan tehdä. Kun vihdoin tuli meidän vuoro, niin startti... ei inahdustakaan. Valot palaa, mutta virtaa ei tule. Kolme sadasosaa miettimistä ja salamana akkulaturit esiin, johtokela mukaan ja luukut auki. Laturit kiinni, johto suoraan aggrekaatilla ja päälle. Sitten starttaamaan... laakista käyntiin. Kamat takaisin kyytiin ja tankille. Aikaa meni ehkä minuutin verran, joten ei paniikkia. Nyt vaan ei enää uskaltanut sammuttaa koneita edes tankkauksen ajaksi. Tankkeihin ei onneksi mennyt kuin 515 litraa kun reilu sata litraa oli vielä tankin pohjalla. Kai tuolla Englantiin ajaa mennen tullen...

Laivamatka Finnlines:n kyydissä meni taas normaalista eli saunaa, syömistä ja nukkumista. Joillakin siihen väliin näytti kuuluvan myös saunan pukuhuoneessa nukkuminen, mutta asiaan saattoi vaikuttaa vieressä oleva voimajuomapullo, joka oli vienyt ne voimat. Seuraavaksi jännättiin akun varaustilaa, joka oli 27 tunnin laivamatkan aikana pudonnut 0,9V, mutta oli siis edelleen 25,4V, joten käynnistyminen sujui ihan hyvin. Viaksi on nyt epäilty mahdollisesti hieman löystynyttä akkukaapelia, jota vähän tuli naputeltua kiinnipäin ennen laivaan menoa. Nähtävästi tuo kiristäminen auttoi koska nyt ongelmia taas ei ole ollut.

Travemundeen saavuttiin ihan aikataulussa ja siitä matka jatkui suorinta tietä kohti Rotterdamia. Ihan koko matkan satoi vähintään muutaman pisaran verran, joten ajo ei ollut kaikkein mukavinta. Vihdoin neljän aikoihin aamuyöstä oltiin satamassa, jotta sitten nukuttiin useampi tunti aamulla. Mitä nyt asiakkaat soittelivat unen välillä, mutta toivottavasti vastasin useimpien kohdalla edes hereillä ollessani.  ;)
Yöllä oli melkoinen myräkkä satamassa ja sama näyttää jatkuvan vieläkin. Nyt ollaan siis jo täällä Stena Line:n laivalla, joka vastaa hyvinkin noita Suomen ja Ruotsin välillä kulkevia laivoja. Netti toimii aika hyvin, myös langattomasti ja laivassa on ravintoloita, kauppoja, kasino, elokuvateatteri, paljon lapsille erilaisia leikkipaikkoja, jne. Eli enemmän matkustajalaiva kuin Finnlines:n laivat, jotka ovat enemmän rahtilaivoja. Aikataulu ilmoitettiin olevan sään takia jonkin verran myöhässä, mutta onneksi meillä ei ole kuin 250 km enää matkaa kisapaikalle kunhan maihin päästään. Toivottavasti kelit nyt vähän paranisivat viikonloppuna ettei tarvitsisi kumipuku päällä koko viikonloppua ajaa.

Katsotaan miten yhteydet toimivat jatkossa, mutta kisan jälkeen tullaan tällä samalla laivalla takaisin, joten silloin nyt ainakin saadaan tunnelmia Englannista.

ars:
joo saletisti natsaa , englantiin lennetty keskiviikkona ja tanaan  torstaina  tutustuttu kultuuriin, siis kayty catetraalissa ja pubissa. Illan kuluessa let's go kohteeseen elikka Cadwelliin, siella nahdaan.

Team Laine:

--- Lainaus käyttäjältä: ars - 14.07.2011 20:07 ---joo saletisti natsaa , englantiin lennetty keskiviikkona ja tanaan  torstaina  tutustuttu kultuuriin, siis kayty catetraalissa ja pubissa. Illan kuluessa let's go kohteeseen elikka Cadwelliin, siella nahdaan.

--- Lainaus päättyy ---
Kelikin näyttää parantuneen ja juuri näytti BBC:n uutiset että huomenna perjantaina treenit päästään ajamaan pilvisessä mutta suhteellisen kuivassa kelissä. Lauantaina voi tulla vähän reilummin vettä ja sunnuntaina taas sitten ehkä vähän vähemmän.

Team Laine:
Englantiin on päästy ja yksi ajopäivä on jo takana. Torstaina kun satamaan päästiin, niin ensin jonotettiin passintarkastuksessa (joissakin EU-maissa sellainen näyttää olevan edelleen ihan tavallista) ja sitten lähdettiin opettelemaan liikenneympyröiden kiertämistä myötäpäivään. Matkaa ei ollut kuin 250 km, mutta sille välille oli saatu varmaan sata liikenneympyrää. Liikenne oli rauhallista ja keli hyvä, joten mikä siinä oli ajellessa koko ajan väärää puolta tietä. Täytyy sanoa että navigaattori säästi kyllä varmaan tunnin tai pari tälläkin matkalla. Kahdessa kohtaa moottoritie oli suljettu eikä mitään opasteita kiertotiestä. Tietyöläiset vain näyttivät että U-käännös ja toiseen suuntaan. Ei ollut paljon vaihtoehtoa, mutta aina jotain kinttupolkuja pitkin löydettiin eteenpäin. Tosin isolla bussilla kaikki tiet tuntuu kinttupoluille täällä, varsinkin kun itse istuu ojan puolella. Perillä oltiin yhden aikaa yöllä ja varikko oli jo suhteellisen täynnä.

Aamulla oli sitten herätys klo 7:30, jonka jälkeen päästiin valosalla katsomaan mitä missäkin on ja etsimään autolle parempaa varikkopaikkaa. Paikka löytyikin hyvästä paikasta, ja leiri saatiin pystyyn ennen ensimmäisiä ajoja. Perjantai oli pelkästään vapaille harjoituksille pyhitetty treenipäivä ja ajokertoja oli peräti seitsemän. Ensimmäiset ajokerrat olivat pelkkää rataan tutustumista ja sitä kyllä tällä radalla tarvitaankin. Pari settiä käytettyjä renkaita tuli kulutettua loppuun ja polttoainettakin meni pari kannullista. Päivän viimeisiin treeneihin piti kokeilla hieman uusia säätöjä, mutta ei siinä oikein onnistuttu. Ensin kytkin alkoi luistamaan, joten piti vaihtaa kokonaan uusi kytkin, joka on painavampi, mutta varmasti kestää pitempäänkin. Nyt alkoi taas vauhtia löytymään, joten seuraavaksi päätettiin säätää downforcea etupäästä. Pito oli hieman liian suuri aiemmin, joka aiheutti hermostunutta käytöstä. Tehtiin suuri muutos etupäähän jotta saadaan tietää rajat. Nyt pitoa ei ollut enää lähellekään niin paljoa, mutta auto oli helpompi ajaa. Jostain syystä se alkoi aliohjaamaan koko ajan enemmän ja äkkiä varikolle tekemään säätöjä, koska kyseessä oli viimeinen harjoitus. Saatiin säätö tehtyä, mutta nyt auto oli ihan mahdoton ajaa. Kääntyminen ei onnistunut oikealle ja oli pakko tulla kesken kierroksen pois radalta. Sitten tutkittiin auto ja ihmeteltiin mikä siinä etupäässä mättää. Vaikka kaikki säädöt tutkittiin, syy ei vaan selvinnyt, kunnes tuli istahdettua auton eteen istumaan. Vasen takarengas oli päästänyt ilmat renkaan alareunasta, joten ei se mikään ihme ollut ettei auto kääntynyt ja vika tuntui että se olisi ollut edessä. Kun sitten katsottiin tuota rengasta tarkemmin niin kävi ilmi että joku terävä piikki tai naula oli tehnyt renkaaseen pienen reiän, josta se sitten tyhjeni tuon ajon aikana. Vika siis löydettiin ja olikin aika viedä auto katsastukseen. Katsastuksessa kiinnitettiin huomiota lähinnä ääniin ja pääkatsastaja kertoi erilaisia keinoja saada ääniä pudotettua. Päätimme vaihtaa koko äänenvaimentajat isompiin, koska emme halunneet tehdä tehtaan putkiin mitään muutoksia. Loppuilta meni autoa huoltaessa ja renkaita vaihtaessa kauniissa kesäsäässä.

Lauantai alkoi sitten toisenlaisessa säässä. Ennen kahdeksaa ei vielä satanut, kun oli ohjaajakokouksen aika, mutta sen jälkeen alkoi pudottelemaan pikkuhiljaa. Saderenkaat alle, sadeasu päälle ja valmistautumaan ajoon. Portilla kertoivat että edellinen luokka oli keskeytetty punaisella lipulla ja he ajavat vielä ensin. Tosin sade oli jo yltynyt sen verran että sanoivat että saattaa mennä muutama minuutti ennen kuin pääsee radalle. Tämä siis klo 9.30 paikallista aikaa. Klo 11.30 ilmoitettiin että lounastauko alkaa ja seuraavan kerran ajetaan aikaisintaan klo 12.30. Kello on nyt 12.36 eikä mitään tietoakaan että sade olisi laantunut, joten kukaan ei myöskään ole radalle päässyt ja tuskin ihan heti pääseekään. Täällä kun on noi metallikaiteet radan reunuksina ja nurmikko pysäytyshiekan sijalta, niin järjestäjä ei halua ottaa mitään riskiä että joku ajaa pihalle isomman lammikon takia. Saattaa olla että tänään ei ajeta ollenkaan, mutta aika näyttää miten tuo sää täällä muuttuu. Huomiselle on kyllä luvattu hieman parempaa keliä, joten ehkä silloin ajetaan kaikki yhteen putkeen.

Paulakin pääsi eilen ajamaan reilusti ja totesi että oli kiva että kerrankin sai ajaa kuivalla ja reilusti kierroksia. Hänellä on vasta toinen kilpailu meneillään ja ensimmäisessä kilpailussa ajokertoja tuli yhteensä vähemmän kuin nyt pelkästään perjantain aikana. Paljon uusia asioita hänellekin, mutta tykkäsi myös radasta sen mielenkiinnon vuoksi. Ei kuulemma tarvitse enää mennä Särkänniemeen tänä vuonna kun on päässyt täällä vuoristorataan.

Radasta sen verran että tämä on kuin Ahvenisto, mutta korkeuseroja on ehkä kolme kertaa enemmän ja yksi hyppyri eli nypyn yli täysillä. Kaiteet ovat lähellä, joten marginaalit ovat pienet ja kuitenkin vauhti nousee parhaimmillaan sinne 200 km/h:ssa. Rata on siis erittäin tekninen ja autolta vaaditaan paljon, kuin myös kuskilta.

Illalla clubilla on yhteinen illanvietto, jossa on myös karaoke, joten katsotaan mitä biisejä Paula käy briteille vetämässä.  ;D

Team Laine:
Kilpailuja sateella. Sade heikkeni iltapäivästä sen verran että rata tuli ajokelpoiseksi ja ajot saatiin käyntiin. Koska kello oli jo pitkällä iltapäivää, aikataulusta jäivät pois vapaat harjoitukset ja sadesäähän piti lähteä suoraan vetämään aika-ajoa. Omalta kohdaltani aika-ajo meni ihan kohtalaisesti ottaen huomioon vaikean radan, jolla oltiin ensimmäistä kertaa ja sen että ajettiin täysin varman päälle. Sijoitus oli 9., joka oikeutti siis viidenteen riviin alkuerissä. Paulakin oli omassa aika-ajossaan puolen välin huitteilla, joten ei huonosti sekään.

Alkuerissä keli olikin sitten vaihteleva ja välillä rata ehti kuivua hieman kun taas vähän ajan kuluttua vettä tuli reilusti taivaalta.
Ensimmäinen alkuerä tuli taas ajettua varovaisesti. Ensimmäiset kierrokset menivät vesisumussa, kunnes letka hieman piteni ja näki jopa ajaakin. Aika-ajoissa taakse jäänyt Mark Verhaar oli taas taistelukumppanina ja hänen kanssaan yritin ajaa kisaa, mutta loppuerästä renkaat menettivät totaalisesti pitonsa yltyvässä sateessa, joten Mark meni menojaan ja itse keskityin pitämään paikkani. Seuraavaan toki rako kasvoi jo kymmeneksi sekunniksi, joten ihan hirveää hätää ei ollut. Sijoitus maalissa 10.
Toisessa alkuerässä lähtö onnistui hieman paremmin, mutta edelleen samalla tavalla alku varovaisesti vauhtia kiristäen. Sitten tuli haettua linja viisi senttiä liian sisältä ja pyörä osui kanttariin keskellä kurvia. Pyörän ripustuksen uniball-nivel meni poikki ja pyörä kääntyi sisään. Ei auttanut kuin nilkuttaa varikolle ja toivoa ettei huomiseen lähtöpaikkaan tule kauheeta pudotusta.
Omaksi onneksi keskeytyksiä tuli paljon muutenkin, joten hyvä ensimmäinen erä pelasti lähtöpaikaksi kuudennen rivin ja paikan 12. ISS-sarjan sarjatilanteessa pahimmat kilpailijat tässä kohtaa ovat aiemmin mainittu Mark sekä sarjan kakkosena oleva Priscilla Speelman, jolla oli tänään suuria ongelmia laitteiden kanssa ja hän joutui keskeyttämään molemmat alkuerät, joutuen lähtemään huomenna viimeisestä lähtöruudusta. Sarjan johdossa ja kolmantena olevat jättivät tämän kilpailun väliin, joten tähtäimenä on tietysti molempien ohittaminen sarjatilanteessa, kun piste-ero kärkeen ei ole kuin 20 pistettä ja jaossa on kuitenkin yhteensä 50 pistettä. Maaliin on kuitenkin päästävä huomenna niin Pre-finaalissa kuin itse finaalissakin ja tietysti mahdollisimman korkealla ISS-kuskien joukossa, jotta pisteitä ansaitsisi.

Paulalla ei ollut sateen kanssa oikein hyvä fiilis. Lähtöpaikka puolivälissä on hankala, koska mitään ei näe vesisumussa. Toisaalta kokemusta sadekeliltä ei juuri ole, joka näkyi sitten erissä. Alkueristä tuomisena muutama vesiliirto ja niiden mukana tuoma ulosajo. Ehkä täkäläiset maksaa kohta Paulalle palkkaa nurmikon ajosta.  ;D Nyt kuitenkin on varikolla alkanut paistamaan aurinko, joten jos sama jatkuu huomenna, niin Paulakin tulee nousemaan tuloksissa kohisten ylöspäin. Toivotaan siis parasta.

Tässä välissä joutui pitämään vielä Divisioona 1-luokan palaveri koskien saderenkaita. Britit ajavat CIK:n sääntöjen mukaan luokitelluilla renkailla ja ISS-sarjassa taas saa käyttää myös vanhojen luokitusten mukaisia renkaita. Vanhoilla renkailla ajoivat allekirjoittaneen lisäksi muutamia kuljettajia, joten jokin päätös oli tehtävä. Dunlopin tiimikuskit olivat sitä vastaan että joku ajaisi vanhoilla renkailla, koska he myyvät niitä renkaita. Toisaalta ISS-sarjan säännöt taas sallivat vanhatkin renkaat, joten oltiin pattitilanteessa. Lopullinen päätös oli että ISS-sarjan kuskit voivat ajaa vanhoillakin renkailla, mutta eivät voi voittaa British Grand Prix -titteliä. Mielenkiintoinen ratkaisu, mutta toisaalta ainoa järkevä, koska täkäläiset siitä tittelistä ovat tulleet ajamaan, eivät niin paljon muualta tulleet, joille sarjapisteet ovat tärkeämpiä.

Nyt pitää mennä valmistamaan auto huomisia finaaleja varten ja sen jälkeen illan viettoon clubille.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu