Yammun koneremppaa

[jeronen72]

Nyt on kisakonetta alettu purkamaan Monakon kisan jäljiltä ja vian etsintä on alkanut. Ensimmäiset mittaukset tehty:

-Päittäisvälys kampiakselissa 0,36mm - joten tuo on aika hyvin kohdillaan
-Kiertokangen heitto on yli 1,20mm - ilmeisesti alahäkki ja kiertokanki jo pikkasen saanut siipeensä
-Kampiakselissa heittoa molemmin puolin vajaa 2 satkua. Mittaus tehty kauluksen reunoista V-aukoilla tukemalla, joten heitto voi kertaantua päistä tukemalla.

Muutama huolestuttava huomio.

-Toisen puolen laakerin kauluksessa stefan kohdalla (ulkoreunassa ja vähän kauluksen sisällä) on ruuvarin levyinen painauma. Joku varmaan irroittanut stefan ulkopuolelta ruuvimeisselillä. Mahtaako jäädä stefa tuosta vuotamaan?
-Kampiakselin kromatussa kaulassa rattaan puolelta on pala kromausta irronnut (kuva). Mikäköhän vaikutus tuolla on?

[jeronen72]

Mitattu kampiakselin laakerikaulat (valmistusmitta 19,98 mm):

-Magneton puoli 19,95 mm
-Rattaan puolella yleisesti 19,93 ja tuosta kohtaa, josta kromaus lähtenyt, sain mitan 19,89

Ilmeisesti laakerin kaula on rattaan puolelta jo niin kulunut, että kampura lähtee laukkaamaan ja se taasen syö tehoja.

Tietääkö kukaan saako kampuraa täyttöhitsattua vai onko tuo nyt uuden kampiakselin paikka?

[epä]

Terve

Kampiakselin "kromausta" (Vanhan kromin poisto, täyttöhitsaus, muotosorvaus, kromaus ja mittoihin sorvaus)
ovat suorituttaneet, kaikki isommat konesepät:
-Kalevi Harjunpää (Pori)
Kerminen (?)
Lind (Hki)
Kervinen (?)
Mäkelä (Hki)
......
kysele paikallis seuran kavereilta yheistietoja...
eli sepät eivät tee itse, mutta teettävät hyväksi tiedetyissä koneistamoissa; Finnair, ....
Kysele heiltä.

Joskus (muistaakseni) kromaus ja kiertokangen vaihto olivat 400E
Missä kyläpajassa tahansa kromausta ei kannata teettää:
>>> soikkosia akseleita, lohkeilevia kromauksia, ..... itsellä näitä on uusinta kromaukseen mennyt 3kpl Kalevin kautta.


Esa

[jeronen72]

Terve

Kampiakselin "kromausta" (Vanhan kromin poisto, täyttöhitsaus, muotosorvaus, kromaus ja mittoihin sorvaus)
ovat suorituttaneet, kaikki isommat konesepät:
-Kalevi Harjunpää (Pori)
Kerminen (?)
Lind (Hki)
Kervinen (?)
Mäkelä (Hki)
......
kysele paikallis seuran kavereilta yheistietoja...
eli sepät eivät tee itse, mutta teettävät hyväksi tiedetyissä koneistamoissa; Finnair, ....
Kysele heiltä.

Joskus (muistaakseni) kromaus ja kiertokangen vaihto olivat 400E
Missä kyläpajassa tahansa kromausta ei kannata teettää:
>>> soikkosia akseleita, lohkeilevia kromauksia, ..... itsellä näitä on uusinta kromaukseen mennyt 3kpl Kalevin kautta.


Esa

Soittelin paikallisgurulle ja meidän kisakoneen ongelmahan oli juuri tuossa. Täytyy avata tuo akseli ja viedä puolikkaat kromaukseen ja kasata takaisin itse. Hommasin nimittäin jo uudet hilut kampiakseliin/alakerran kasaukseen: keskilaakeri, kiertokanki, tappi, tapin tulpat, stefat jne... 187 euroa kuljetusmaksuineen - ihanan kallista.

[jeronen72]

No nyt on kampiakseli purettuna pöydällä. Kiertokanki on lähes laakijavainaa, sillä kiertokanki on alhaalta kahdesta kohtaa poikki (kuva). Ei ollut kaukana, että meidän kisakone olisi mosahtanut verkonpainoksi.

Huomenna viedään Jaatiselle limpun puolikkaat kromattavaksi. Arvioitu aika on 1-2 kk, joten sillä välin koitetaan harkkakoneella pärjätä.

[epä]

Tre

Tumppaa se Kisapytty kansineen siihen Harkkakoneen alakertaan.
Ei se vaadi kuin
(sytän säädön, ehkei sitäkään)
-Männän vaihdon ja piskuisen pahveilla leikkimistä.
Ei se pytty välttämättä ihan samoihin asteisiin mene, vaan sinne päin kuitenkin.
Imu ja huuhtelut kohdalleen, pako siihen mihin menee....

Vaihdon kun harjoittelet, niin alle puolen tunnin harkkakone vaihtuu kisakoneeksi ja päin vastoin.
Jos sinulla on tiukka pytyn sovitus alakertaan, eikä mikkä aukko ole "hui kun pelottaa" lähellä luokkaria,
niin ei välttämättä tarvitse edes asteita tarkistaa vaihdon yhteydessä.

Voihan se harkkakoneen alakerta olla jopa parempikin kuin kisakoneen alakerta.

Esa

[jeronen72]

Tre

Tumppaa se Kisapytty kansineen siihen Harkkakoneen alakertaan.
Ei se vaadi kuin
(sytän säädön, ehkei sitäkään)
-Männän vaihdon ja piskuisen pahveilla leikkimistä.
Ei se pytty välttämättä ihan samoihin asteisiin mene, vaan sinne päin kuitenkin.
Imu ja huuhtelut kohdalleen, pako siihen mihin menee....

Vaihdon kun harjoittelet, niin alle puolen tunnin harkkakone vaihtuu kisakoneeksi ja päin vastoin.
Jos sinulla on tiukka pytyn sovitus alakertaan, eikä mikkä aukko ole "hui kun pelottaa" lähellä luokkaria,
niin ei välttämättä tarvitse edes asteita tarkistaa vaihdon yhteydessä.

Voihan se harkkakoneen alakerta olla jopa parempikin kuin kisakoneen alakerta.

Esa

Tuo on kyllä taivaan tosi. Näin täytyykin tehdä siksi aikaa kun saan tuon kampuran takaisin.

[jeronen72]

Nyt otettiin tuo harkkakone työnalle. Ei oikein raaski tuolla kisasylkyllä ajella, sillä se on jo 55 koossa - tarkka mitta (sylinterimitalla mitattu) 52,57. Ei tuolla ajella kuin aika-ajot, niin kestää vielä vähän aikaa

Harkkakone 45-koossa

-Kampiakselista löytyi 7 satkun heitto - menee oikaisuun
-Laakerikaulat olivat kunnossa 19,97mm - ja kromaukset myös
-Kiertokangessa 1,10mm heitto, joten menee tuokin kampurapurkuun ja uudelleen kasaukseen
-Rattaan puolelta runkolaakeri liikkunut sisäänpäin ja poikittaisvälys vain 0,18mm - tuo on liian vähän ja voipi hiukan ahistaa.
-Magneton puolelta stefa vuotanut aika kivasti, sillä oli märkä (musta) vuotojälki stefasta alaspäin.
-Mäntä (45) oli kulunut siten, että oli enää 52,33

Tiesin kyllä, ettei tuo meidän harkkakone ollut ihan tikissä, mutta noin huonossa kunnossa sen en kuitenkaan uskonut olevan. Kyllä tuosta vielä ihan soiva peli saadaan kunhan saadaan taas uusilla osilla kasattua. Kisoja on niin vähän, että meillä taitaa olla ensi vuodelle koneet laitettu valmiiksi viimosen päälle. Pisteetkin saadaan näillä näkymin kasaan, joten yleiset vaviskaa - täältä tullaan

[jeronen72]

Tänään (eilen) saatiin tuo harkkakone kasaan ja päästiin se sisäänajamaan. Muutama mielenkiintoinen huomio, nyt kun uudet kalut on sisällä:

1. Nyt päästiin nokittamaan harkkakoneen paras kierrosaika (- 0,07 sekuntia) aiempaan verraten 12 piikkiä pienemmällä takarattaalla (sama eturatas). Pikkasen tuli siis alavääntöä lisää

2. Saimme lämmöt yli 200 jo tokalla kierroksella; alaruuvi 2h 15 min ja yläruuvi 20 min. Aiemmin saimme sahata 5-6 kierrosta vastaavaan lämpöön yläruuvin ollessa (alaruuvi sama) vain 5 min auki. Voiko tosiaan pelkkä öljyn vaihto (rissasta -> Motuliin) vaikuttaa noin paljon - vai oisiko kenties kone hiukan tiukemmassa kunnossa Tulee myös jatkossa 10-lämpöarvon tulpalle käyttöä.

[lasselaakso1]

1. Nyt päästiin nokittamaan harkkakoneen paras kierrosaika (- 0,07 sekuntia) aiempaan verraten 12 piikkiä pienemmällä takarattaalla (sama eturatas). Pikkasen tuli siis alavääntöä lisää

No kyllä on TOSI huimasti tullut alavääntöä! En ole ennen kuullut noin rajusta ratasmuutoksesta remontin jälkeen!!
Hiukan epäilyttää, tuo 12 piikin pienennys, eli esim. 80th -> 68th.....

[jeronen72]

1. Nyt päästiin nokittamaan harkkakoneen paras kierrosaika (- 0,07 sekuntia) aiempaan verraten 12 piikkiä pienemmällä takarattaalla (sama eturatas). Pikkasen tuli siis alavääntöä lisää

No kyllä on TOSI huimasti tullut alavääntöä! En ole ennen kuullut noin rajusta ratasmuutoksesta remontin jälkeen!!
Hiukan epäilyttää, tuo 12 piikin pienennys, eli esim. 80th -> 68th.....

Tuo ratasmuutos onkin vain verrattu parhaaseen kierrosaikaan tuolla harkkakoneella. Runkoa koitettiin saada säätöön Lavinnossa ja samalla ruuvattiin ratasta koko ajan ylöspäin kun tuntui auttavan kierrosaikoihin. Lopulta ratastus oli 10/87, jolla tehtiin silloinen harkkakoneen paras aika. Nyt kun eilen oltiin ajamassa Lavinnossa laitoin alkujaan sisäänajoon 10/77 ratastuksen pari ekalle setille kun poika körötteli lähes ryhmittelyvauhtia. Tiputin rataan vaielä 10/75 viimeiseen nopeaan settiin ja sillä tuo harkkakoneen paras kierrosaika tuli. Jäätiin kyllä vielä 0,3 s. kisakoneen (joka vielä remontissa) parhaasta kierrosajasta. Uskoisin, että kierrosaika paranee vielä huimasti kun saadaan kisamotti rempasta ja rungonsäädöt sekä rengaspaineet kohdilleen.

Tuo rattaiden iso tiputus johtuu varmaankin osin siitä, että meillä on renkaat tahmannut aika pahasti koko ajan kun setapit ollut mitä sattuu. Isolla (87) rattaalla ollaan saatu tuota hirmupitoa kumottua kun puskee pidoista huolimatta mutkat rivakasti läpi. Eli kierrosaikaan on vaikuttanut huomattavasti tuo meidän eilinen hiukan parempi rungon säätökin. Ei se vaikutus konerempalla noin iso ollut, mutta kuitenkin

[teppo98]

no huhhuh teillähän liimannu kunnolla kouvolassa ollaan pahimmillaan jouduttu nostamaan 5pikkiä isompaan liimatessa ennenku tajuttu kuinka se liimaaminen kumotaan oikeasti.

[jeronen72]

no huhhuh teillähän liimannu kunnolla kouvolassa ollaan pahimmillaan jouduttu nostamaan 5pikkiä isompaan liimatessa ennenku tajuttu kuinka se liimaaminen kumotaan oikeasti.

Juu ei ollut pidosta puutetta. Pikkasen oli vain kallista oppia tuo kun liian tiuhalla ajettiin koneet ihan finaaliin kun koitettiin taistella järjettömien pitojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä toimii Vihdin kisa, jossa ajettiin ratastuksella 9/75, joka sopisi paremminkin Monakon syherölle kuin vihdin nopealle radalle. Vihdissä kun kisakoneen huippukierrokset oli lähes 16000, niin ei ihme että kampura ja kiertokampi oli PIKKASEN huonossa hapessa.

Nyt mekin opittiin oikein kantapään kautta miten noita pitoja pitää oikein käsitellä. Ei ole ensimmäisenä mielessä isompi takaratas. Positiivista tässä on nyt se, että molemmat koneet tulee rempattua oikein viimosen päälle alakertoja myöten