Uuden opettelu kantapään kautta tökkii

[ramise]

Ollaan vanhemman pojan kanssa nyt siirrytty raksusta jammuun ja muutaman kerran ollaan treenikoneen kanssa käyty radalla. Muutamia kysymyksiä on mieleen juolahtanut ja radalla ei ole ollut tietoa. Löytyisköhän täältä??

1. Millä kierrosalueella jammut laulaa?

2. Mistään ei tahdo löytyä suuntaa antavia välityksiä jammulle eri radoille. Kertoiskohan joku?

3. Millä lämpöalueilla nämä yleensä pyörivät?

4. Grillataanko näitä putkia samalla lailla kuin aikoinaan 85:ssa?

5. Oliko näihin tulossa tai suunnitteilla jotain kytkinmeinikiä? (nimimerkillä: työntäminen on perseestä)

6. Ja ihan mitä vaan vinkkiä saa antaa. Olen äärimmäisen kiitollinen jos joku kokeneempi auttaa tässä uuden opettelussa. Esim koneen heikkoja kohtia... hyviä ja siedettävänhintaisia koneenropaajia ym mitä vaan mieleen juolahtaa.

Iso kiitos vinkeistä ja vastauksista etukäteen.

[epä]

MeMMe mitään tiedä, mutta

1) Vääntökoneet 7-14k ja Kierroskoneet 8-15k, mikäli kuski osaa hommansa.
Meillä junnuna sama kone Porissa 76 takasella kulki 6.500-14.800 ja sitten myöhemmin 8.000-15.000
Aikaero oli sellaiset 6s noilla kierrosluvuilla.

2) Melko yleinen on 78 +/-2.
Esim Porissa tiedän ajetun 72-82 väliä kuivalla, samassa kisassa, eri kuskit, eri koneilla.
Kouvolassa taas 74+/-2 on hyvä aloitus kun on pitoa.
Kun on niitäkin koneita jotka kiertää 16.000 ja toisia joita ei kannata 13.500 yli vinguttaa.

3) Meidän kylmin kone, mitattuna tulpan alta, ei saa ylittää 180 Celsiusta ja kuumin kone ei saa laskea alle 225 asteen.
Perusperiaate: Bensaa mutkiin >> pitempi putki eli vääntää ja kone jäähtyy. Laihalle suoralle >> putki lyhenee eli kiertää, mutta lämpiää myös.

4) Jep grillataan. Jotkut ottaa pään pois, toiset ei. WC harja on hyvä polton jälkeen pölyn poistoon.

5) Oli ja on kai vieläkin laillinen. Ei kokemusta, Kysy Tenhuselta. Hän CRG:n promokoneella ajellut.

+ Työnnöstä: Alaruuvi 1.5-2. Pyörähdyksen jälkeen tai varikolla pikapysähdyksen jälkeen Ala 1-1.5 ja ylä kiinni.
Kylmä kone ryypytetään ennen ekaa radalle lähtöä, mutta jos kaasaria ei vaihdeta, niin sitten vasta seuraavana ratapäivänä.
Versio a) Kaasu inan auki. Hyvä mitta on tupakan natsa kaasarissa Vivun ruuvin ja rungon väliin. (Itse kun työnnän, niin käytän niinä päivinä kun kone kiukuttelee)
-Työnnetään kunnes kone käynnistyy, ja sitten on kuskin homma olla sammuttamatta moottoria.
-No jos nyt ei käynnisty 3m työnnöllä, niin räpylällä ryypytystä ilmanputsarista taputellen, kunnes hörähtää
--Tyttöä, kun työnnän niin yhteistyönnöllä toimii kuten yksintyönnöllä. Tyttö penkissä taas, sitten saattaapi vastustaa.... varsinkin harvalla välityksellä tai kuumalla koneella tai sitten ihan vain työntäjän kiusaksi.
-Ja jos ei tämäkään auttanut niin tulppa irti ja tarkistukset: Onko bensaa kaasarissa, antaako tulppa kipinää.
Versio b) Tukitaan räpylällä ilmanputsarin aukot. Työnnetään joko kaasu auki, 1/2 auki tai kiinni, kunnes hörähtää ja sitten räpylä irti ja kuskin ongelma olla sammuttamatta konetta.
--Dynossa käytän tuota 1/2 kaasu ja räpylällä tukkimista käynnistykseen.

+ Radalta tulo: Jos pääsee ajamaan varikkolle asti suht lujaa, niin ruuvit voi jättää auki. MUTTA JOS varikolle tulo on matelua, niin yläruuvi kiinni ja alaruuvi 1.5 pintaan... muuten kone tulvii ja tulppa saattaa sanoa pox. Parhaana harjoituspäivänä meni 6 tulpaa.. eli joka toinen kerta kun auto kävi radalla.

6) Mutka- ajoa opettelemaan:
    Kunnossa oleva peruskone: Sillä voi roikkua Cupissa 10n sakkiin. Ohitusmahdollisuudet sitten heikommat.
    Kierroskone on helpompi mutkissa ja sillä on helpompi ajaa porukan mukana junissa. (Kultamunat on näitä)
    Vääntökone on vaikeampi ajaa, mutta pitkillä suorilla sillä voi olla pitempi kierrosalue >> pääsee hyvin ohi.

Oulussa olemma.

Esa

[epä]

Roottorista:

Käynnistysongelmia sekä pahempina käyntiongelmiakin...
-Ilmavuodot.... Stefat, kampikammion sauma, pytyn alatiivisteet, kannen kupari, imujalan tiivisteet ja pakeliitti, kaasarin akseli kulunut väljäksi.
-Sähkö... tyristorin maadotus (Ruuvit tai panta) löysällä / hapettunut, Puolan maapiuha murtunut ruuvinalus abikosta, puolan tyristorin piuha poikki liitoksesta (läpiviennin kohdalla paksunnos),
tyrisorin ja puolan välinen piuha murtunut jommasta kummasta päästä, tulpan johdon tulpanhatun pään säikeet kadonneet..
-Mäntä väljä: Vääntökoneet välys >>8-9 satkua. Jotkut kierroskoneet toimivat vielä 10-11 satkun pinnassakin...
-Voihan se pytty olla soikkonenkin (kulunut) imun puolelta, jolloin ei oikein tahdo käynnistyä ja käydä pienillä kierroksilla.

Esa

[epä]

Vapun kunniaksi 

Jos Ropaaminen ja kokeilu kiinnostaa niin ostakaa se Kimin Yammu kirja.
Lisäksi kun lukee avuksi yläkoulun ja lukion fysiikan kirjat,
niin Yammun koneen perusmekaniikka, eli mikä vaikuttaa mihinkin, selviää melko hyvin.

Mikäli ropaaminen ei kiinnosta, niin sitten ei useinkaan ole muita vaihtoehtoja kuin, Tukku Rahaa kouraan ja sen Kultamunan ostoon. Ostoslistalla on Kierroskone, jota voi ajaa "kaasu" pohjassa SM-kumillakin. Kuskin lyhennys alle 170 cm pitkäksi. Huom. Sahataan sitten selästä ne sentit, eikä jaloista. Kallein kultamuna, jonka tiedän maksoi 3500E ja halvin 500E

Näitä ketään ei kiinnosta kuitenkaan jorinoita  :
Oulussa perus sunnuntaina Kisakoneet oli noin 0.5s hitaampia kun "Vesikone" ja harkka koneet.
Kisapaikalla kaikki myllyt kerkisi noin 0.2 s ikkunaan. Kisakoneilla vaan pääsi suoran päässä ohi, kun taas harkkakoneilla piti nöyrästi tyytyä imussa roikkumiseen.
-Mitä tästä opimme: No emme mitään, vaikka joku voisi päätyä johtopäätökseen, että: Kuski sen kierroksen ajaa, ei kone eikä runko. Kuskille sopivissa säädöissä oleva runko ja kone muka auttaisivat ja näkyisivät jopa kierrosajassa.

Nyt pistetään jo vahvasti Vapun piikkiin :
Koneista ei paljoa voi sanoa ilman, että näkee sen radalla ja kuulee kuskin kommentit.
-Tiedän koneen joka on pahveiltaan kympän tarkka. Toinen taas toimii samalla rattaalla ja putkella 3 asteen ikkunassa (.60mm pahvia). Kolmas toimii hyvin alhaalla vääntökoneena ja ylhäällä kiertokoneena.... et silleen.
-Mejän vääntökoneen Pako on 176- ja palotila on 11.7cc. Kiertävimmän koneen imu on 156 ja palotila 12.4cc.
No mitenkä nämä asteet ja palotilat on löydetty? Vuosien saatossa Kisojen aikana pytyn korkeus, palotila, männän helman pituus, välitykset, pakoputket ja niiden pituudet ovat vaihtuneet, jopa erien välissä >>> koneet on rakennettu kuskin toiveiden mukaan.

[ramise]

Kiitos vaan... paljon tuli asiaa.

Meillä on nyt käytössä pari konetta, toinen selkeästi harjoituskone ja toinen kisakone. Kisakone ajettiin tänään sisään (kimin kirjan ohjeiden mukaan) ja sisäänajo sujui ongelmitta. Harkkakonekin laulaa tätä nykyä ihan kivasti kun alkuvaikeuksista selvittiin. Vähän kaasarin säätämisessä oli ongelmia ja pari tulppaa sanoi itsensä irti... matalilla kierroksilla... siis heti kun kuski lähti varikolta ja etsiskeli siinä 10 sekuntia H-ruuvia vähän hiljaisemmalla vauhdilla, niin alkoi pätkiminen.

Mites noi tulpat kestää niitä kisojen lämppäreitä? Ilmeisesti pitää vaan mennä vähän rikkaammalla lämppäri ja sitten kuln lippu liehahtaa... niin tiukemmalle h:ta ja L:ääkin? Öljynä meillä on Shell Advance M:ää 6%. Pitäs olla tarpeeks laadukasta ettei öljyn takia liene tulppia mennyt. Nyt tosin muutama sata kierrosta jo mennyt ilman tulppaongelmia.

Aika jännä juttu näin raksumiehelle tuo välitys. Ilmeisesti kone on vaan niin eri luontoinen kuin raksu. Suunnilleen sama takaratas kuin raksussakin, mut eturatas 10 piikkinen, kun raksussa 11.

[epä]

Tre

Ongelma tulpan kanssa on se, että kun ajetaan hiljaa ja rikkaalla sekä isolla öljyprosentilla,
niin tulpan lämpötila ei nouse "itsepuhdistus" lämpöihin,
joten tulppa "kastuu" öljystä ja bensasta ja pimenee.

Ongelmia Yammulla lähtöryhmityksessä saattaa tulla, kun masteri kierroskoneella
rätkyttää 4-4.5 krpm ja haitariliikkeen peräpäässä yritetään 5 piikkiä harvemmalla
pitää kone käynnissä.

Näyttäisi siltä, että joillakin Yammun koneilla on todella vaikeata säätää seoksia
lähtöryhmityksessä kun kävelytetään.
Ala noin 1.5 ja ylä kiinni on mistä voi lähteä etsimään, kun kävelytetään.
Rikkaalla koneet keräävät polttoainetta kampikammioon hitaasti ajettaessa ja
sitten sylkevät seoksen rikkaalle sammuttaen koneen kaasua avattaessa.
Jos taas yrittää inan laihemmalla, niin kone sammuu hiipuen.
Yritä siinä sitten....No jarruakin vastaan voi yrittää ajaa, mutta.....

Varikolta lähdöstä sanoisin, että kierrokset yli 8 krpm ja konetta lämpimäksi,
ennenkuin lähtee hakemaan ajo säätöjä ruuveille.
Kisakuskit erikseen, mutta
-kuuman koneen työnnän Ala 1.5-2 ja Ylä kiinni käyntiin.
Ja kun kone lähtee nostamaan kierroksia (6krpm), niin alaruuvia auki ajoasentoon ja mennään sitten kunnolla eikä leikitä.
Kone puhtaaksi ja tulppa kuumaksi. Yläruuvia auki sitten kun kerkiää, siinä 8-10krpm tienoilla.
-Haalean koneen työnnän käyntiin Ala noin 2 ja Ylä mutkaosuuden perusasetuksilla.
Ja kun kone herää niin alaruuvia lisää ja eikun menoksi.

Minusta Yammu on parempi käynnistymään, kuin 85 Raksu.
Käynnistymättömyyteen on aina selkeä syy.
Ai niin: Tulvineen koneen tyhjennys: Pulssiletku ja tulppa irti.
Työntää autoa pari auton mittaa tai pyörittää takarenkaasta kunnes kampikammiosta ei enään ruiski bensaa.
Pulssiletku ja kuiva tulppa kiinni ja eikun menoksi.

Esa
ps. Yhden 14.5 hp Jammun koneen tiedän. Suurin osa mitä mittonut ovat
siinä 15.8-16.5 hp myllyjä 11-13krpm alueela. Muutamia 17+hp koneitakin on tullut vastaan.
Mychron omistajat tietävät, että esim Kouvolassa statistiika antaa jopa 19 hp yli 14 krpm alueella "alamäkeen".
Nyt jos noita ns 16 hp koneita vertailee keskenään, niin tehokäyrän pituus ja tasaisuus ratkaisee normi radalla koneiden parenmuuden.
Kiskoneen ja harkkakoneen eroa vastaa pitkällä suoralla kuskien mutkasta lähtöä nopeuserona noin "500rpm".
Useimmat harkkakoneet ovat lyhkäsiä ns. Ulvila speciaaleja. Kameleitakin on jonkin verran, kone pitää kahvitauon keskellä ja herää taas ohitukseen.
Yammussa Kisa kaasuttimet voi olla konekohtaisia samoin kuin ilmanputsaritkin. Hyvää yhdistelmää ei tarvitse ruuvata joka kierrosella: suora> mutka>suora....
Tiedän yhden kuskin joka käy sen 6 kertaa ruuvilla per kierros, meneehän se niinkin.